Maan antimet
Maalaistalo
Metsäteollisuus
Maata pitkin
 
Maalaistalo - koti ja maatila

Peltoviljelyn vakiintuessa syntyi 1700- ja 1800-luvun kuluessa tyypillinen savolaisen maatalon muoto. Sille on tyypillistä rakennusten epäsäännöllinen ryhmitys. Aluksi asuinrakennukset olivat savupirttejä. Lämmönpitävyys oli asuinrakennuksen tärkein ominaisuus, ja sen kustannuksella luovuttiin jopa valoisuudesta. Vielä 1800-luvun lopulla pienemmät kotieläimet, kuten lampaat, siat ja kanat saattoivat olla ihmisten kanssa saman katon alla.

Savupirtti Kangasniemen kotiseutumuseossa

Perinteisen savolaisen savupirttiasumisen arkea voi kokea Kangasniemen kotiseutumuseossa, jonne on Kangasniemen Soukkiolta siirretty savupirtti. Pirtissä on asuttu vielä vuonna 1937. Vaikka se nykysuomalaisiin asunto-oloihin tottuneen kävijän mielestä voi vaikuttaa ahtaalta, pimeältä ja ankealta, oli se talon entisen asukkaan mukaan ”lämmin koti”.

Katso museon sivu

Savupirtit alkoivat 1700- ja 1800-luvun vaihteessa väistyä kakluunilla lämmitettävien korsteenitupien tieltä. Nämä olivat savupirttejä valoisampia, varsinkin kun samoihin aikoihin talonpoikaisväestölläkin alkoi olla varaa lasi-ikkunoihin. Savupirttien katoaminen kesti silti vielä kauan.

Pihapiiriin kuului lisäksi karjasuojia ja monenlaisia aittoja, joissa säilytettiin muun muassa vaatteita ja ruokaa. Lisäksi usein oli erityisiä nuorten parien nukkuma-aittoja. Riihi, jossa vilja puitiin, sijoitettiin erilleen muista rakennuksista, koska se oli tulenarka, ja jos riihi olisi sattunut palamaan, se olisi voinut sytyttää muut rakennukset. Sama päti saunaan.

Pien-Toijolan rakennusperintökokonaisuus Ristiinassa

Pien-Toijolan museoalueella on tiiviinä rykelmänä peräti 28 maatilarakennusta, kaikki tilan rakennukset. Tila on sijainnut tällä paikalla jo 1600-luvulta, ja 1700-luvulta on säilynyt useita rakennuksia. Kaikki Pien-Toijolan rakennukset ovat alkuperäisillä paikoillaan ja alkuperäisessä asussa. Kokonaisuus on poikkeuksellisen hyvin säilynyt ja valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

Katso museon sivu

Aitat Pitkäpellon perintötalossa Kangasniemellä

Aitat olivat maatalossa vaurauden merkki: mitä useampia aittoja pihapiirissä, sitä rikkaampi talo. Pitkäpellon talomuseoon kuuluvat päärakennuksen lisäksi kaikki maalaistalon pihapiirin rakennukset. Osa pitkäpellon aitoista on hyvin vanhoja, esimerkiksi kuvassa vasemmalla näkyvä on vuodelta 1781.

Katso museon sivu

Riihi Virtasalmen Valkeamäen maaseutumuseossa

Virtasalmen Valkeamäen maaseutumuseossa on useita perinteisiä maatilan rakennuksia, myös käyttökunnossa oleva riihi puinnissa tarvittavine varusteineen.

Katso museon sivu

 
Copyright © Etelä-Savon museot 2007. Kaikki oikeudet pidätetään. Viimeksi päivitetty: 15.02.2011 09:55