Maan antimet
Maalaistalo
Metsäteollisuus
Maata pitkin
 
Metsän ja maan antimet

Suuri osa Etelä-Savosta on metsän peitossa. Metsästä eteläsavolainen on saanut puuta polttoaineeksi ja rakennusmateriaaliksi. Hän on poiminut marjoja ja metsästänyt eläimiä ruuakseen. Eteläsavolainen kylvi ensimmäiset peltonsa metsään: kaskiviljely on ollut erityisen tyypillistä juuri Savossa. Kaskenpolttoa on harjoitettu Suomessa jo tuhansia vuosia sitten.

Kaskiviljelyssä metsästä kaadetaan ja poltetaan tietyltä alalta kaikki puut. Poltettua aluetta käytetään viljelyyn yhden, kahden, joskus kolmen satokauden ajan. Kaskiviljely kuluttaa valtavasti puuta, ja metsien loppumisesta huolestunut valtiovalta pyrki rajoittamaan sitä. Vielä 1800-luvun alussa kaskiviljely oli Etelä-Savon väestön pääasiallinen elinkeino, mutta peltoviljely syrjäytti hiljalleen kaskeamisen 1800-luvun kuluessa.

Liehtalanniemen elävä museotila Puumalassa

Liehtalanniemen museotilalla Puumalassa vallitsee elävä yhteys menneeseen. Tila on säilynyt perinteisenä kokonaisuutena, johon kuuluvat vanhojen harmaiden rakennusten ryhmä, peltotilkut, vanhat kaskimetsät sekä laidunhaat perinteisine rakenteineen.

Tilaa hoidetaan perinteisin menetelmin. Liehtalanniemessä viljellään vanhoja hyötykasvilajikkeita ja pidetään eläimiä. Museo kertoo 1900-luvun alun omavaraisuuden ajasta: tuolloin Liehtalanniemessä asui kolmihenkinen perhe pääelinkeinoinaan viljely ja kalastus. Tällä tavoin monet vähävaraiset eteläsavolaiset elättivät itsensä.

Katso museon sivu

Etelä-Savo ja koko Suomi olivat vielä pitkään 1900-luvulla täysin riippuvaisia viljanviljelystä. Niinpä katovuodet, joina ei kunnon satoa saatu, saattoivat aiheuttaa nälänhädän. Näin kävi muun muassa vuosina 1866–67, jolloin valtavasti ihmisiä kuoli nälkään ja tauteihin. Huonojen satovuosien vaikutusta pyrittiin vähentämään perustamalla viljamakasiineja, joihin hyvinä vuosina varastoitiin viljaa, jotta sitä huonoina aikoina voitiin lainata tarvitseville. Nykyään moni eteläsavolainen viljamakasiini on muutettu paikallismuseoksi.

Haukivuoren kotiseutumuseo
pitäjän lainajyvästössä

Haukivuoren kotiseutumuseo sijaitsee Haukivuoren kirkonkylällä, pitäjän vanhassa keskustassa. Museo on avattu yleisölle vuonna 1962, ja sitä on alusta asti hoitanut Haukivuoren kotiseutuyhdistys ry.

Katso museon sivu

 

 

Maatalouden tärkeimmät kotieläimet ovat tulleet maahamme jo esihistoriallisena aikana. Lehmiä on ollut Suomessa viimeistään pronssikaudella.

Karjanhoito oli Etelä-Savossa ennen 1800-lukua suhteellisen vähäistä. Karjatalouden ongelmana oli talviruokinta: kuinka saada varastoitua riittävästi rehua pitkää talvea varten? Kun valtakunnanraja maakunnan ja Pietarin kaupungin välistä 1800-luvun alussa hävisi, tuli karjanhoidosta kuitenkin erittäin kannattavaa. Pietarissa nimittäin oli maitotuotteille, etenkin voille, valtavat markkinat. Voin tuotanto vientiä varten vaurastuttikin monta eteläsavolaista taloa.

Kivinavetta Punkaharjun kotiseutumuseossa

Punkaharjun kotiseutumuseossa on suuri, paksuseinäinen kivinavetta. Kyseessä on tyypillinen savolainen sekasontanavetta. Nautojen lannan annettiin kertyä navetan maalattialle. Lanta luotiin siinä vaiheessa, kun lehmien selät alkoivat hipoa kattoa. Lannoitteen tuotanto oli tuolloin lehmien päätehtävä. Risuaidan kiertämä karjapiha alkoi heti ylisille vievän luiskan takaa.

Katso museon sivu

”Lehmä ja me” -näyttely
Juvan museossa

Lehmä ja lehmänmaito ovat pelastaneet suomalaisia monelta nälänhädältä ja puutostaudilta. Juvan museon kahdesta perusnäyttelystä uudempi, ”Lehmä ja me” esittelee ihmisen ja lehmän monituhatvuotista suhdetta ennen kaikkea maitotalouden näkökulmasta, itse lehmää kuitenkaan unohtamatta.

 

Näyttelyssä kerrotaan niin lehmän kesyttämisestä, Juvan meijeritoiminnasta kuin suomalaisen maatalouden 1960-luvulla alkaneesta murroksestakin. Siinä esitellään myös karjatalouden nykypäivää ja tutustutaan nykylehmän elämään. Tiesitkö, että lehmätkin voivat käydä pedikyyrissä?

Katso museon sivu

 
Copyright © Etelä-Savon museot 2007. Kaikki oikeudet pidätetään. Viimeksi päivitetty: 10.02.2011 08:40