Veden rikkaudet
Vesiä myöten
Parannetut vesireitit
Voimaa vedestä
Voimaa vedestä

Vesisahojen perustaminen 1700-luvulla käynnisti maamme teollisuuden kehittymisen. Paitsi sahojen teriä, vesivoima pyöritti myös myllynkiviä. Vesivoimalla toimivat myllyt olivatkin maakunnan teollisuuden esiaste, niitä oli maakunnassa jo keskiajalla. Etelä-Savossa toimi useita myllyjä, joissa jauhettiin viljaa jauhoiksi. Myllyjen yhteydessä saattoi toimia myös sähkölaitos ja saha.

Säimenen mylly Savonrannalla

Säimenen mylly on sijainnut nykyisellä paikallaan jo vuodesta 1880 lähtien. Myllypadossa on ja on ollut uittoränni, jota pitkin uitettiin tukkeja yläpuolisesta vesistöstä Säimenjärveltä Saimaalle. Ensimmäisen myllyn voimanlähteenä toimi vesiratas, joka purettiin pois vuonna 1920. Tilalle asennettiin turbiini ja lisäksi sähköä tuottava generaattori.

Myllyn läheisyydessä toimi myös sepän paja, joka oli merkittävä apu myllyn koneiston kunnossapidossa ja aluetta ympäröivien kylien maatalouden tarvitsemien työkalujen tekemisessä sekä kulkuvälineiden huollossa. Savonrannan kunta osti myllyn vuonna 1937. Kunta purki vanhan myllyrakennuksen vuonna 1937 ja rakensi nykyisen, punamullatun, hirsirakenteisen myllyrakennuksen seuraavana vuonna. Kunnallinen mylly toimi aina vuoteen 1960 saakka.

Savonranta-Seura vuokrasi myllyn museokäyttöön vuonna 1978, avasi museon vuonna 1994 ja on jatkanut museotoimintaa nykypäiviin saakka. Säimenessä pääsee tutustumaan museoesineisiin ja jäljellä olevaan myllyn tuotantokoneistoon aivan lähietäisyydeltä. Alueella on lisäksi muita kotiseutumuseona toimivia rakennuksia. Museon laitteita ja rakennuksia on korjattu viimeksi vuonna 2006 ja sinne on lisätty mm. entisöity maitolaituri.

Katso museon sivu

Veden voiman muuttaminen sähköksi keksittiin 1800-luvun lopulla. Suomen ensimmäiset sähkövoimalat käynnistyivät 1880-luvulla, ja uusi energiamuoto tarjosi uudenlaisia mahdollisuuksia teollisuudelle. Savon ensimmäisessä sähkökokeilussa vuonna 1881 tuotti Gottfrid Strömbergin rakentama dynamo valoa kolmeen lamppuun.

Etelä-Savon ensimmäiset voimalaitokset toimivat höyryturbiineilla. Mikkeli sai omansa vuonna 1900, Savonlinna 1908. Myös maalaiskuntiin perustettiin ensimmäisiä sähkölaitoksia jo samoihin aikoihin. Savonrannan Vuokalan myllyn yhteydessä käynnistyi pieni vesivoimalaitos jo 1900-luvun alussa, ja se riittikin tuottamaan savonrantalaisille sähköä aina 1960-luvulle asti.

Vuokalan mylly ja sähkölaitos Savonrannalla

Savonrannalla on säilynyt Säimenen lisäksi Vuokalan mylly. Vuonna 1937 rakennettu Vuokalan mylly on kunnostettu vuosina 2001–03, ja Vuokalassa voikin tutustua jokseenkin toimintakuntoiseen myllyyn. Lähes koko neljässä kerroksessa oleva laitteisto on oikein hyvin näkyvissä, ja kävijä voi seurata jyvän kulkua laitteiston läpi jauhoksi. Vuokalassa on myös toiminnassa oleva pieni sähkövoimalaitos.

Katso museon sivu

Etelä-Savon sähköistyminen eteni 1900-luvun alkupuoliskolla. Voimalaitoksia rakennettiin eri puolille maakuntaa. Maakunnan suurin vesivoimalaitos rakennettiin vuonna 1932 Kissakoskelle puuhiomon yhteyteen. Puuhiomon toiminta loppui jo 1939, mutta voimalaitos toimii yhä.

Kissakosken sähkönäyttely voimalaitoksessa Hirvensalmella

Kissakosken sähkönäyttelyssä kävijällä on harvinainen mahdollisuus tutustua yhdellä kertaa sekä sähkön tuotannon menneisyyteen että nykypäivään. Näyttelysalin päädyssä on nimittäin toiminnassa oleva generaattori, jota vedenalaiset turbiinit pyörittävät. Onnekkaat kävijät saattavat jopa päästä seuraamaan vaikkapa generaattorin huoltotöitä.

Katso museon sivu

Copyright © Etelä-Savon museot 2007. Kaikki oikeudet pidätetään. Viimeksi päivitetty: 10.02.2011 08:40