Kulttuurihistorialliset museotKartta
Lepola – Ahti Karjalaisen synnyinkotimuseo
Tupa – Ahti Karjalaisen elämäntyömuseo
Kissakosken voimalaitos ja sähkönäyttely
Hirvensalmen kotiseutumuseo
Tupa – Ahti Karjalaisen elämäntyömuseo
Osoite ja kartta
Tiedustelut Aukioloajat 2017

Pitäjäntie 3
Hirvensalmi

Kartta

Postiosoite: Hirvensalmen kunta, Keskustie 2, 52550 Hirvensalmi

Hannu Inkeroinen, Hirvensalmen kunta:
Puh. (015) 727 111,
050 5964 781
hannu.inkeroinen(at)hirvensalmi.fi

28.6.–6.8.
ke–su klo 12.00–16.00

Tervaleppäjuhlien aikana:
pe 30.6. klo 10.00–17.00
la 1.7. klo 10.00–16.00
su 2.7. klo 11.00–16.00

Muulloin tilauksesta

Vaihtuvat näyttelyt ja tapahtumat 2017
Pääsymaksut

Itsenäinen Suomi 100 v. ja Hirvensalmi – tapahtumia, ilmiöitä ja henkilökuvia

Aikuiset 4 €

Lapset alle 12-v. ilmaiseksi

Yhteislippu
Lepola ja Tupa 5 €

Linkit

Hirvensalmen museot

Hirvensalmen kunta

Ahti Karjalaisen elämäntyömuseo Tupa sijaitsee Hirvensalmen keskustassa. Museorakennus on entinen pitäjäntupa, vuonna 1898 rakennettu suuri maalaistalo, joka toimi myös kunnantalona vuoteen 1984 saakka. Museo avattiin yleisölle vuonna 2005. Tuvassa on näytteillä Ahti Karjalaisen uraan ja sitä kautta Suomen historian käännekohtiin liittyviä kuvia ja esineitä.

Ahti Karjalainen oli yksi Suomen toisen maailmansodan jälkeisen historian merkittävimmistä poliitikoista. Hän syntyi vuonna 1923 Hirvensalmen Kuitulan kylässä, ja hänen lapsuudenkotinsa Lepola on nykyään museona. Oppikouluikäisenä Karjalainen siirtyi 55 kilometrin päähän kotoaan Mikkelin lyseoon. Talvisodan sytyttyä hän lähti vapaaehtoisena sotaan, vain 16-vuotiaana. Palveltuaan sekä talvi- että jatkosodissa Karjalainen muutti Helsinkiin opiskelemaan valtiotiedettä ja finanssioppia yliopistossa. Hän avioitui Päivi Koskisen kanssa vuonna 1947.

Opiskeluaikanaan Ahti Karjalainen ryhtyi poliittiseen toimintaan, ja työskenteli Maalaisliiton tiedottajana. Pääministeri Urho Kekkonen pyysi Karjalaisen sihteerikseen vuonna 1950, ja pitkäaikainen yhteistyö Kekkosen kanssa alkoi. Hän toimi useissa hallituksissa vuodesta 1957 alkaen mm. kauppa- ja teollisuusministerinä sekä ulkoministerinä. Hän oli pääministerinä vuosina 1962–63 ja 1970–71. Vuonna 1981 Karjalainen pyrki Keskustapuolueen presidenttiehdokkaaksi, mutta hävisi ”tohtorien kamppailun” Johannes Virolaiselle. Karjalainen vetäytyi politiikasta ja toimi 1982–83 Suomen Pankin johdossa. Hän kuoli vuonna 1990.

Ahti Karjalainen onnistui luomaan hyvät suhteet Neuvostoliiton johtoon, mikä oli tuohon aikaan erittäin tärkeää johtavassa asemassa olevalle suomalaiselle poliitikolle. Uransa dramaattisimman hetken hän koki ns. noottikriisin aikaisena ulkoministerinä vuonna 1961. Karjalainen oli presidentti Kekkosen läheinen työtoveri. Häntä pidettiin Kekkosen mahdollisena seuraajana. Kekkosesta ja Karjalaisesta tuli myös ystävät, mutta suhde viileni myöhemmin. Kerrotaan, että kun Ahti Karjalainen ehdotti vaimolleen Kekkosen pyytämistä heidän lapsensa kummiksi, tämä oli vastannut kieltävästi sanoen ”Meillä ei sentään uhrata lapsia jumalille”.

Aivan tuvan vieressä sijaitsee Hirvensalmen kotiseutumuseo.

Ylös
Copyright © Etelä-Savon museot 2007. Kaikki oikeudet pidätetään. Viimeksi päivitetty: 29.05.2017 11:55