Kotiseutumuseot Kartta
Kangasniemen kotiseutumuseo
Pitkäpellon kotiseututalo
Kangasniemen kotiseutumuseo
Savutuvan julkisivu
Osoite ja kartta
Tiedustelut Aukioloajat 2017

Joutsantie 1
Kangasniemi

Kartta

Postiosoite: Irene Spännäri, Kangasniemen kunta, Otto Mannisen tie 2, 51200 Kangasniemi

Irene Spännäri, Kangasniemen kotiseutuyhdistys
Puh. 040 5964 692

13.6.–13.8.
ti–pe klo 12.00–15.00
la klo 14.00–17.00

Muina aikoina tilauksesta

Linkit Pääsymaksut

Etelä-Savon elementit – Maa – Maalaistalo, koti ja maatila


Kangasniemen nähtävyydet

Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY)

Kangasniemen kotiseutumuseo Etelä-Savon kulttuuriperintötietokannassa (esku.fi) ESKU.fi

Kangasniemen kotiseutuyhdistys

Aikuiset 2 €

Lapset 1 €

Kangasniemen kotiseutumuseo sijaitsee kivisessä, vuonna 1913 valmistuneessa viljamakasiinissa Kangasniemen keskustassa. Museon perusti jo vuonna 1954 Kangasniemen Museo- ja historiayhdistys, nykyiseltä nimeltään Kangasniemen Kotiseutuyhdistys ry, joka myös huolehtii sen avoinnapidosta.

Museon näyttely esittelee kangasniemeläisiä elinkeinoja. Painopiste on maa- ja metsätalouselinkeinoissa sekä kotitarvekäsitöissä. Näytteillä on kuitenkin myös muun muassa Kangasniemen apteekin välineistöä 1920-luvulta alkaen.

Mielenkiintoisen kokonaisuuden muodostaa marjamehu- ja limonaditehtaan esineistö. Kauppias Viktor Topelius perusti vuonna 1907 Kangasniemelle marjatehtaan. Topelius sai myös patentin kehittämälleen marjajauheelle, josta veteen sekoittamalla voitiin valmistaa virvoitusjuomaa. Marjatehdas käytti parhaimpina vuosina jopa kymmeniätuhansia kiloja marjoja. Työväkeä oli enimmillään 30 henkeä. Lisäksi paljon marjoja ostava tehdas tarjosi sivuansiomahdollisuuksia. Mehuja vietiin ulkomaille, jopa Amerikkaan ja Afrikkaan saakka. Kangasniemeläistä marjamehua on tiettävästi tarjottu myös keisari Nikolai II:lle. Vuonna 1915 marjatehtaan toiminta kuitenkin päättyi tulipalon tuhottua tehdasrakennukset.

Museossa on myös Kangasniemen Soukkiolta siirretty savupirtti, jossa on asuttu vielä vuonna 1937. Nykypäivän kävijä saa hämärässä tuvassa hyvän tuntuman siihen, miten vaatimattomissa oloissa monet suomalaiset asuivat vain vajaa sata vuotta sitten. Vaikka savupirtti tämän päivän keskuslämmitettyihin, sähköllä valaistuihin asuntoihin tottuneen mielestä voi vaikuttaa ankealta, kertoi pirtin entinen asukas sen olleen ”lämmin koti”.

Museota vastapäätä sijaitsee Kangasniemen puurakenteinen kirkko, joka vihittiin käyttöön uudenvuodenpäivänä 1815. Kangasniemen kirkonkylän palvelut ovat museon välittömässä läheisyydessä.

Ylös
Copyright © Etelä-Savon museot 2007. Kaikki oikeudet pidätetään. Viimeksi päivitetty: 19.06.2017 10:33