TalomuseotKartta
Vanha-Rantalan talomuseo
Vanha-Rantalan talomuseo
Osoite ja kartta
Tiedustelut Aukioloajat 2017

Museotie
Pertunmaa

Kartta

Postiosoite: Pertunmaan kunta, kulttuuritoimisto, Pertuntie 14, 19430 Pertunmaa

Aukioloaikoina:
Puh. 050 541 7712

Muulloin:
Laura Laitinen,
Pertunmaan kunta, kulttuuritoimisto
Puh. 050 541 7712 tai
(015) 770 241

11.6.–13.8.
su–to klo 12.00–18.00

Ryhmät 1.5.–30.9. sopimuksen mukaan

Vaihtuvat näyttelyt ja tapahtumat 2017
Pääsymaksut
  • Joka keskiviikko on käsityökeskiviikko klo 12–15, museolle voi tulla tekemään käsitöitään mukavaan seuraan

Aikuiset 2 €

Lapset 1 €

Ryhmät, eläkeläiset
ja opiskelijat 1 €

Linkit

Etelä-Savon elementit – Ilma – Koulutus ja sivistys


Pertunmaan kunta

Geokätkö Vanha-Rantala GC264VD

Vanha-Rantalan talomuseo Etelä-Savon kulttuuriperintötietokannassa (esku.fi)ESKU.fi

Pertunmaan ykkösmatkailukohde Vanha-Rantalan talomuseo sijaitsee lähellä Pertunmaan kirkonkylää. Museoalueeseen kuuluvat päärakennuksen, seudulle tyypillisen talonpoikaistalon, lisäksi pihapiirin aitat ja sauna. Kaikki rakennukset ovat alkuperäisillä paikoillaan.

Vanha-Rantalan vaiheet ovat olleet värikkäät. Tila kuului samalle suvulle vuodesta 1665 vuoteen 1964 asti. Talon viimeinen vakituinen asukas, Maria Puukko, muutti talosta 1958. Vuosina 1934–36 talossa toimi alakansakoulu ja vuosina 1947–48 kiertävä naiskotiteollisuuskoulu. Talo muutettiin museoksi vuonna 1968. Alkuun toiminnasta vastasi Pertun säätiö. Museo siirtyi Pertunmaan kunnan omistukseen ja hoitoon vuonna 1988.

Päärakennuksen tupa on rakennettu 1700-luvulla. Nyt se on sisustettu talonpoikaiseen tapaan. Tuvan yhteen nurkkaan on sisustettu maitohuone, jollaisessa lypsetty maito käsiteltiin. Tuvassa on esillä maalaistalon arkeen liittyviä esineitä: uuni ja ruuanlaittovälineitä, vuode, kehto sekä kangaspuita.

Talon uudemmassa, 1800-luvulla rakennetussa päädyssä sijaitsevat sali sekä emännän ja isännän kamarit. Isännän kamari oli aikoinaan isäntäpariskunnan huone. Salin sekä kamareiden sisustukset ovat talon omaa tuotantoa, ja talon väkeä, etenkin naisia, on pidetty erittäin taitavina käsityöntekijöinä. Esillä on mm. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä tehtyjä tekstiilejä: ryijy, verhot, koristetyynyjä, seinävaatteita jne. Salin lattialla on hevosenkarvasta kudotut karvalankamatot. Huonekalut – ruokailu- ja oleskeluryhmät, sängyt, piirongit – kertovat talon miesväen kädentaidoista.

Myös pihapiirin aitoissa on näyttelyitä, joissa esitellään muun muassa pellavan käsittelyä.

Vanha-Rantalan läheltä on tehty arkeologisia kaivauksia. Vuonna 1928 isäntä Fabian Kauppi löysi pelloiltaan hautaraunion, joka tutkittiin seuraavana vuonna arkeologi Nils Cleven johdolla. Löytöjen – korujen, pienen veitsen ja lasimassahelmien – perusteella hauta on määritelty sangen rikkaan naisen haudaksi noin vuodelta 1000. Tämä on varsin yllättää, sillä Pertunmaan on oletettu olleen erämaata noihin aikoihin. On mahdollista, että hauta liittyy turkiskaupalla rikastuneeseen eräasemaan. Hautalöydön esineitä säilytetään Kansallismuseon kokoelmissa Helsingissä. Päärakennuksen eteisessä on pienimuotoinen arkeologiaa Pertunmaalla käsittelevä näyttely. Lisäksi pihapiirissä on vuonna 1973 pystytetty hautalöytöjen muistokivi

Vanha-Rantalan ohella Pertunmaalla on myös paikkakunnan historiasta kertova huone kunnanvirastossa.

Ylös
Copyright © Etelä-Savon museot 2007. Kaikki oikeudet pidätetään. Viimeksi päivitetty: 23.05.2017 08:46