Vesireittien varrella Kartta
Liehtalanniemen museotila
Sahan museo
Konekiväärikorsu numero 4
s/s Wenno
Sahan museo
Osoite ja kartta
Tiedustelut Aukioloajat 2017

Lietvedentie 830
52200 Puumala

Kartta

Sahanlahti Resort:
Puh. 040 7799 896

Avoinna tilauksesta

Esittelyn on etukäteen tilattavissa Elsa Heporauta -draamaopastus

Linkit Pääsymaksut

Etelä-Savon elementit – Maa – Teollisuus puun ja veden ehdoilla


Sahanlahti Resort

Puumalan kesä 2017 -esite (PDF)

Puumala matkailijoille

Sahanlahden museo Etelä-Savon kulttuuriperintötietokannassa (esku.fi) ESKU.fi

Sisäänpääsylippu 5 €

Perhelippu (2 aikuista ja 1–3 lasta) 15 €

Yhdistä vierailuun lounas Elsa Heporaudan synnyinkodissa, ravintola Koskivahdissa.
Hyvitämme museon sisäänpääsylipulla 2 € aterian arvosta (perhelipulla 4 €)

Sahan museo sijaitsee noin kahdeksan kilometrin päässä Puumalan keskustasta, 1700-luvulla perustetun Miettulan sahan alueella. Sahan toiminta lakkasi jo 1920-luvulla, ja sahayhdyskunnan alueella toimii nykyisin ravintola- ja matkailupalveluja tarjoava Sahanlahti Resort. Perheyritys vastaa museosta, ja museon kokoelmat omistaa Puumalan kunta.

Kruununvouti Johan Vilhelm Meinander perusti Miettulan sahan vuonna 1765. Aluksi saha toimi vesivoimalla, vuonna 1876 rakennettiin höyrysaha. Sahan yhteydessä toimi myös mylly 1850-luvulta alkaen. Sahan teollisuusrakennuksia ei ole enää jäljellä, mutta koskessa on vielä näkyvissä sahaan liittyneitä uittorännejä. Lisäksi alueella on jäljellä sahanvalttarin eli työnjohtajan asunto, joka nykyisin toimii ravintolana ja matkailukeskuksen vastaanottorakennuksena. Museon näyttelyt sijaitsevat 1900-luvun alusta peräisin olevan työväen asuinrakennuksessa, jonka pihapiirissä on myös kaksi aittaa.

Sahan perustamisen ja sahayhteiskunnan muodostumisen Puumalaan teki mahdolliseksi rajan läheisyys 1700-luvulla. Puumala oli tuolloin Ruotsin ja Venäjän rajapitäjä, ja Venäjän valtakunta tarvitsi valtavasti puuta. Puumalassa sahattua tavaraa myös salakuljetettiin Venäjälle ohi viranomaisten kontrollin kiintiöiden ja tullimaksujen kiertämiseksi. Viranomaiset eivät kuitenkaan puuttuneet tähän laillisuudeltaan kyseenalaiseen kauppaan kovinkaan tarmokkaasti, sillä Venäjällä tarvittiin puuta ja Ruotsi-Suomessa rahaa.

Idänkauppa jatkui seuraavalla vuosisadalla Venäjän alaisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa. Saha oli suurimmillaan 1800-luvun lopulla, jolloin se oli Paul Wahl & Co:n omistuksessa. Työntekijöitä oli tuolloin lähes 50. Sahayhteiskunnan tunnetuin asukas lienee Elsa Heporauta, sahanvalttari Juhani Koposen tytär, joka muistetaan kirjailijana ja Kalevalaisten Naisten ja Kalevala Korun perustajana.

Museon näyttelyt ovat entisessä sahan työntekijöiden asuinrakennuksessa. Talo oli rakennettu kahdelle perheelle. Nykyään toinen puoli talosta on sisustettu vuoden 1944 asuun, juuri jatkosodan päättymisen jälkeiseen tilanteeseen. Toinen asunto on 1910-luvun asussa ja esittelee sahan työntekijöiden elämää sahan toiminnan loppuaikoina. Pihapiirin aitoissa esitellään kauppatoimintaa, pellavanviljelyä ja -jalostusta, kalastusta sekä puutöitä.

Matkailukeskus tarjoaa kahvila- ja ravintolapalveluita, majoitusta ja ohjelmapalveluita.

Ylös
Copyright © Etelä-Savon museot 2007. Kaikki oikeudet pidätetään. Viimeksi päivitetty: 15.06.2017 13:25