Seinä- ja kattomaalausten konservointia Lahden kamarissa


Museovirasto myönsi Kangasniemen Unnukkalan kylän Lahden talon seinä- ja kattomaalausten konservointiin entistämisavustusta – työstä vastasi konservaattori Sini Saarilahti. Lahden tila mainitaan isojaon yhteydessä, ja vuonna 1835 tilalla tiedetään olleen peltoa pari hehtaaria. Maalaukset paljastuivat, kun kamarin muovitapettia ryhdyttiin poistamaan. Maalausten päälle oli kiinnitetty nauloilla pahvi, jonka päälle muovitapetti oli liisteröity.

Rakennussuojelulain pykälän 22 mukaan ”rakennusta, jossa tai jonka kiinteässä sisustuksessa on vanhoja maalauksia, kirjoituksia tai rakennustaiteellisia koristuksia, ei saa purkaa tai muuttaa ennen kuin aiotusta toimesta on ilmoitettu museovirastolle, vaikka rakennusta ei olekaan saatettu tämän lain nojalla suojeltavaksi.” Työn aikana konservaattori dokumentoi kaikki työvaiheet. Lisäksi kaikki kamarin koristemaalaukset dokumentoitiin 1:1.

Lautavuoratun hirsisen tilan päärakennuksen peräkamarin seinät ja katto oli maalattu öljy- ja liimamaalilla pinkopahvin päälle. Alimpana seinällä kiertää lattiasta n. metrin korkeuteen ulottuva ootraamalla tehty, jalopuuta jäljittelevä öljymaalilla maalattu puolipanelointimaalaus. Sen yläpuolella kattoon ulottuvat maalaukset sekä kattomaalaukset on maalattu liimamaalilla vaalealle pohjalle. Seinien ja katon koristeaiheet on maalattu sablonilla liimamaalilla, koristeissa on käytetty tehosteena myös kulta-/pronssimaalia. Konservoinnissa päätettiin keskityttyä seinämaalauksiin.

Seinien yläosat olivat kärsineet vesivaurion aiheuttamista vauriojäljistä. Öljymaalin ominaisuuksista johtuen vesivaurioiden aiheuttamat jäljet eivät näy ootratuissa pinnoissa. Vesivaurioista ja rakennuksen aikojen saatossa tapahtuvasta liikkumisesta, sekä rakennuksen sisällä tapahtuvista kosteuseroista johtuen pahvit olivat repeytyneet mm. ovi- ja ikkuna-aukkojen ympäriltä.

Ensin maalaukset valokuvattiin ja vauriokartoitettiin. Samassa yhteydessä poistettiin muovitapetti, jonka jälkeen seinäpahvit puhdistettiin puhdistussiveltimellä, -sienellä ja ranskanleivällä. Öljymaalatussa alaosassa käytettiin myös Minirisk-pesuaineliuosta, ja osa pahvien raskaammasta liasta poistettiin varovasti käyttäen kirurginveistä.

Puhdistuksen jälkeen voitiin määrittää sävyt, jotta pahvien maalipinta pystyttiin restauroimaan oikeilla sävyillä. Revenneet kohdat pahveista paikattiin kasvispohjaisella liisterillä sekä voimapaperilla. Pienet reiät seinässä, kuten naulanreiät, täytettiin puolestaan sävytetyllä paperimassalla. Ennen paikkausta seinän hirsivarauksiin naulattiin seinäpintaa suoristavia puunpalasia, jotta seinä tuki paikattuja kohtia.

Vesivaurioalueiden häivytykseen kokeiltiin lakan ja liidun seosta, retusointia käyttäen valkoista peiteväriä sekä Eri Keeper -liimaan tartuttamista. Lisäksi pienempiä alueita, kuten koristeosien vesivauriojälkiä häivytettiin kuivapastelleilla ja pastellipuuväreillä. Yhtenäisen ilmeen saavuttamiseksi retusoitiin vain vähän, jotta silmiinpistävimmät sävyerot saatiin tasoitettua. Pahveista ei pyritty saamaan sellaisia, kuin ne olivat 112 vuotta sitten.

Konservaattori ajoitti seinämaalauksia ensin käytetyistä pigmenteistä eli tiettyinä aikoina on käytetty tiettyjä sävyjä. Tässä tapauksessa sinisistä sävyistä saatiin ajoitushaarukka 1800-luvun parille viimeiselle vuosikymmenelle tai 1900-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle (1880–1910). Ajoitus tarkentui, kun muovitapettien irrotuksen jälkeen seinässä olevasta pinkopahvin repeämästä näkyi liimamaalilla hirteen maalattu tekijän puumerkki HAGMAN ja päiväys 18 3/3 98 (3.3.1898). Alempaan hirteen oli puolestaan merkitty maalarin kotipaikaksi H.FORS.

Kuvat

01_Lahti.jpg
Kamarin seinämaalaukset ennen konservointia. Kuva Jorma Hytönen/Savonlinnan maakuntamuseo, 18.9.2009.

02_Lahti.jpg
Konservaattori Sini Saarilahti puhdistaa koristemaalausta ranskanleivällä. Kuva Sini Saarilahti, 19.8.2010.

03_Lahti.jpg
Tekijä paljastui. Kuva Sini Saarilahti, 3.8.2010.

04_Lahti.jpg
Oviseinä valmiina, vain yksi lista puuttuu. Kuva Sini Saarilahti, 15.11.2010.

05_Lahti.jpg
Nurkka valmiina. Alaosaa paikataan parhaillaan, siksi "pönkkä" on nojallaan seinää vasten. Kuva Sini Saarilahti, 15.11.2010.