Pertunmaa, Vanha-Rantalan talomuseo

Pertunmaan kunnan omistamassa Vanha-Rantalan talomuseossa kunnostettiin päärakennusta syksyllä 2012 Museoviraston myöntämällä harkinnanvaraisella valtionavulla. Työt koostuivat maansiirtotöistä, salaojituksen lisäämisestä, hirsirungon kengityksestä sekä multipenkin kunnostamisesta. Suunnittelusta ja työstä vastasi ES Perinnemestarit – kohdetta valvoi maakuntamuseotutkija.

Päärakennuksen eteläpäädyn nurkalta lohkottiin kivikiiloilla sadevettä seinään räiskyttänyt suuri kivi, ja itäsivun suuri kanto poistettiin juurineen sahalla, lapiolla ja kirveellä. Valuma- ja sadevesien kulkusuuntaa muutettiin leikkaamalla maata rakennuksen eteläpäädyssä ja itäsivulla. Samalla kaivettiin uusi kalliomursketäytteinen salaoja n. 60 cm syvyyteen. Vanha, liian matalaan kaivettu ja siksi toimimaton salaoja jätettiin paikoilleen.

Kivijalan mataluudesta, maanpinnan nousemisesta ja multipenkistä johtuen eteläpäädyn ja itäsivun alimmat hirret olivat kärsineet kosteudesta ja lahonneet. Päädyssä alimman hirren alaosaan tullut neljän metrin mittainen vaurio sahattiin pois ja paikattiin vanhalla hyväkuntoisella hirrellä. Itäsivun seinästä alin hirsi oli lahonnut noin kymmenen metrin matkalta. Rakennusta tunkattiin hirsirungon alta, ja lahot hirret vaihdettiin vanhoihin hyväkuntoisiin hirsiin. Ennen hirsien vaihtoa seinän alaosasta poistettiin vesilauta sekä peitelauta, jotka jouduttiin osin uusimaan.

Lattian painumisesta johtuen multipenkin päälle rakennettu isännän kamarin lattia avattiin. Irrotuksen yhteydessä lattialaudat numeroitiin, jotta ne voitiin palauttaa samoille sijoille. Multipenkkirakenteessa ei ollut lainkaan tuuletusta. Kuitenkin vain alimmat penkin hirret olivat lahonneet. Hirsien ajoittainen uusiminen kuuluu normaalin multipenkin hoitoon. Lahonneet hirret vaihdettiin ehjiin kierrätyshirsiin, ja rakenteeseen lisättiin lautarakenteinen tuuletuskanava, joka kosteuseristettiin tuohella. Hirsien vaihdon ajaksi multa lapioitiin huoneen toiselle puolelle ja palautettiin korjauksen jälkeen paikoilleen.

Lattialaudat säilyivät irrotuksessa melko ehjinä – yhtään lautaa ei tarvinnut korvata uudella. Haljenneet laudat liimattiin, suuremmat lohkeamat paikattiin puulla ja pienemmät itse valmistetulla liimakitillä, joka muodostui liiman ja puun hiontapölyn seoksesta. Lopuksi laudat ja korjatut jalkalistat asennettiin paikoilleen. Vanhat ruostuneet naulat korvattiin uusilla takonauloilla. Korjatut kohdat ja naulan kannat maalattiin itse valmistetulla ja lattiaan sävytetyllä öljymaalilla.

Viereisen emännän kamarin piilonaulattu lattiaa aukaistiin noin metrin matkalta, jotta nähtiin lattian rakenne ja kunto. Emännän kamarissa oli joskus ollut multipenkki kuin isännän kamarissakin, mutta rakenne oli muutettu museoaikana. Kapeat (95 x 28 mm) ponttilaudat lepäsivät tasatun mullan päälle aseteltujen kymmentuuma parrujen päällä. Koska rakenne oli melko hyväkuntoinen, niin dokumentoinnin jälkeen lattialaudat palautettiin takaisin entisille paikoilleen. Toimenpiteistä aiheutuneet naarmut paikattiin korjausmaalauksella. Tulevia kunnostuksia varten lattiarakenteesta laadittiin suunnitelmapiirros sekä materiaalimenekki multipenkkirakenteen palauttamisen varalle.

 

Kuvat Kaj Cygnaeus/E S Perinnemestarit.

Kuva 1
Puolet eli laho pois, ja vanhaa ja elämätöntä hirttä alapuolelle.

Kuva 2
Maan leikkaamien myötä kivijalalle saatiin lisää korkeutta. Tämä sekä kaato rakennuksesta poispäin antavat jatkossa lisää tunteja rungon alimmille hirsille. Kengityksen yhteydessä luonnonkivijalkaa ladottiin uudelleen. Nurkkalautojen irrotuksen yhteydessä paljastui, että rakennus on ollut alun perin pitkänurkkainen. Myöhemmin talosta on haluttu tehdä ”hienompi”, joten nurkat lyhennettiin.

Kuva 3
Isännän kamarin lattian purkaminen on puolivälissä. Veistetyt hirret ja leveät, ponttaamattomat lattialankut kertovat rakennuksen valmistumisajasta.

Kuva 4
Isännän kamarin lattia purettuna, mullan seassa oli myös kiviä. Multipenkin hirsirakenteesta uusittiin vain ulkoseinän viereiset alimmat hirret.

Kuva 5
Emännän kamarin sahatut parrut ja kapeat ponttilaudat kertovat myöhemmästä muutoksesta.

Kuva 6
Emännän kamarin lattiarakenteessa ei ole lämpöeristystä.