Pertunmaa, Vanha-Rantalan talomuseo

Vanha-Rantalan talomuseon hirsirakenteisen tollan (talousrakennuksen) vesikattoa kunnostettiin Museoviraston myöntämällä harkinnanvaraisella valtionavustuksella syksyllä 2013. Työt koostuivat kattohuovan ja päätyräystäslautojen uusimisesta ja ruoteiden osittaisesta uusimisesta. Työstä vastasi ES Perinnemestarit, ja kohdetta valvoi maakuntamuseotutkija. Tollassa sijaitsivat aiemmin sauna, karjakeittiö ja sikala. Pertun säätiö purki aikanaan rakennuksen, mutta Museoviraston kehotuksesta se koottiin uudelleen.

Kuva 1
Etelälape ennen kunnostamista. Huovassa oli halkeamia, jotka olivat seurausta liian kireästä asennuksesta.

Kuva 2
Etelälappeella sirote oli jo osin irronnut.

Kuva 3
Pohjalaudoitus oli lahonnut pohjoislappeen räystäältä ja harjalta; myös osa kolmiorimoista oli lahonnut. Vauriot olivat aiheutuneet pääosin siksi, ettei huopakaistan reunaa oltu nostettu riittävän ylös riman päälle, jolloin vesi oli päässyt valumaan katteen alle. Pohjoislappeen sammaloituminen oli johtunut läheisistä lepistä, jotka tosin oli kaadettu pari vuotta aiemmin. Kunnostuksen jälkeen leppiä harvennettiin myös tollan eteläpuolelta.

Kuva 4
Pintahuovan alle oli asennettu alushuopa, jonka asennusta ei ollut toteutettu tiivissaumaperiaatteella. Tällöin vesi oli päässyt vuotamaan ruoteisiin poikittaisia saumoja pitkin. Ruoteet ovat ponttaamatonta sahalautaa, ja peräisin tollan uudelleen pystytyksestä, joka lienee tehty 1980-luvulla.

Kuva 5
Lahovaurioita korjattaessa osa huovasta jouduttiin poistamaan, jotta laudoituksen pystyi vaihtamaan tarvittavalta osalta. Lahojen lautojen tilalle vaihdettiin samankokoista sahapintaista lautaa, ja päälle asennettiin uutta pohjahuopaa. Lahonneiden kolmirimojen tilalle asennettiin uudet rimat. Sammal poistettiin pohjoislappeelta harjaamalla ennen uuden huovan asennusta – vanha huopa jätettiin alle.

Kuva 6
Katto kunnostuksen jälkeen. Huovat ja kolmiorimakaistat asennettiin harjan yli molemmille lappeille täysmittaisina ilman jatkoksia. Huopien suunnat säilytettiin, ja rimakiinnitys sallii vuotien elämisen lämpövaihteluissa.

Kuvat 1–4 Jorma Hytönen/Savonlinnan maakuntamuseo, kuvat 5–6 Kaj Cygnaeus/ES Perinnemestarit.