Puumala, Liehtalanniemen museotila

Museotilan päärakennuksen katto ja savupiippu kunnostettiin Museoviraston myöntämän harkinnanvaraisin valtionavun turvin kesällä 2013. Työstä vastasivat juvalainen kirvesmies Jorma Myyryläinen hanslankarinaan puumalalainen Keijo Viskari – JP-paja Kari Laamasen johdolla avusti. Päreet ja tuohet toimitti Karin Päre ja Puu Toivakasta ja tuppilaudat Juvan Kannox Oy. Kohdetta valvoi maakuntamuseotutkija.

Kuva 1

Päärakennuksen katto oli alkanut vuotaa tuvan kohdalta edelliskesänä, joten oli jouduttu turvautumaan pressusuojaukseen. Kunnostuksen alussa länsilappeelle jouduttiin tekemään ”kirurginen leikkaus”, jotta vintille päästiin tutkimaan mahdollisia vaurioita. Tulevien vintille käyntien vuoksi porstuaan puhkaistiin laipioluukku. Kyseinen laipio oli tehty vuonna 1980 muuttamalla avokuisti porstuaksi, kun tuvan viereen siirrettiin kamariosa Viljakansaaresta.

Kuva 2
Uusi katto rakennettiin lape kerrallaan. Ruoteista löytyivät kahden edellisen katon naulat. Ongelmana oli, että nykyisen katon naulat eivät olleet ehtineet ruostua ja ensimmäisellä naulauskerralla oli käytetty vääräntyyppisiä nauloja. Täten naulojen poisto ei onnistunut tasakärkilapiolla työntämällä, vaan naulat jouduttiin kiskomaan irti. Työn jouduttamiseksi itälappeen ruoteet vaihdettiin kokonaan. Uusi katto naulattiin ohuilla ja kirkkailla (galvanoimattomilla) pärenauloilla, jotka ikääntyvät päreiden tahdissa.

Kuva 3

Pelko kosteusvaurioista osoittautui turhaksi. Tuvan laipion eriste oli sama kuin savusaunassa: alla sammal ja päällä hiekka, joten kosteus oli päässyt haihtumaan kevään aikana.

Kuva 4
Savupiippu ennen kunnostusta. Tuvan uuni oli muurattu 1940-luvulla, ja piippu oli ollut joko ilman rappausta tai rappaus oli kulunut olemattomiin vuoteen 1980 mennessä, jolloin rakennusta madallettiin ja piippu rapattiin. Huonosta vedosta johtuen uuni ja savupiippu muurattiin uudelleen vuonna 2006, jolloin rappaus ulotettiin vain harjalinjan alapuolelle.

Kuva 5

Päreet olivat laadultaan hyviä, mutta osassa nipuista jouduttiin poistamaan kuorta, mikä hidastutti työtä.

Kuva 6

Lappeet rakennettiin kertanousulla. Nosto määritettiin linjalangalla, jotta päreiden etenemä säilyi vakiona useampiosaisia linjalautoja käytettäessä.

Kuva 7
Piipun juuren tuohitusta varten kaivettiin monttu, johon tuohet laitettiin likoamaan painojen alle suolaveteen.

Kuva 8

Piipun harjalinjan yläpuolisen osan slammauksen jälkeen, saatiin sileä pinta, ja piipun juuri tiivistettiin tuohilla ja rimoilla. Rimojen naulausta varten vintille piipun ympäri oli kiinnitetty lautakehä. Rimojen halkeamisen estämiseksi niihin porattiin reiät ennen naulausta.

Kuva 9

Liehtalan Jallu ei olisi tehnyt tällaista …mutta jotenkin vedenohjaus oli ratkaistava. Piipun ja harjan väliin asennettiin monikerroksinen tuohitus sekä kaato eli satula, joka höylättiin käsin lopulliseen muotoon.

Kuva 10

Päärakennuksen kunnostuksen lisäksi Puumalan Miestenkerho järjesti perinteiset kevättalkoot Liehtalassa toukokuun lopussa. Talkoissa rakennettiin pistoaitaa ja uusittiin luontopolun pitkospuita.

Kuvat 1–5, 8–9 Jorma Hytönen/Savonlinna maakuntamuseo, kuvat 6–7 Tuula Vainikka/Puumalan kunta, kuva 10 Heikki Virta/Puumalan kunta.