Jokainen komentaja halusi linnoittaa oman lohkonsa mahdollisimman vahvasti, ja 7. Prikaatin komentajan maaliskuinen esitys oman lohkonsa betonikorsujen määrän kasvattamisesta 31 uudella kestolaitteella vuonna 1941 näyttää edenneen varsin hyvin sotavaltion virkaportaissa. Linnoitustoimiston Suunnitteluosaston kirje huhtikuun puolivälin 1941 jälkeen listaa Raikuun lohkolle noin 7, Puruveden lohkolle noin 12 ja Moinsalmen lohkolle noin 15 eli yhteensä siis noin 34 uutta kestolaitetta vuodelle 1941. Mutta juhannuksen tienoilla 1941 alkanut uusi sota – jota sittemmin ryhdyttiin kutsumaan jatkosodaksi – keskeytti uuden pääpuolustuslinjan linnoittamisen.
Raikuun lohkolle valmistuivat kestolaitteet 63, 64, 65, 66, 67, 54, 51 (keskeneräinen, louhinta tehty, osin betonointi tehty), 45, 46 (keskeneräinen, aloitettu peruskuopan kaivaminen), 201, 50 ja 44 (keskeneräinen, kaivettu peruskuoppa sekä tehty osin salaojitus ja viemäröinti yms.).
Moinsalmen lohkolle valmistuivat kestolaitteet 150 ja 151 (keskeneräisiä, louhinta tehty).
Puruveden lohkolle valmistuivat kestolaitteet 19 (keskeneräinen, peruskuoppa kaivettu), 22 (keskeneräinen), 107 (keskeneräinen, peruskuoppa täytetty sodan jälkeen), 106 (keskeneräinen), 103 (keskeneräinen, peruskuoppa osin kaivettu) 104 (keskeneräinen, peruskuopan ja tunnelin louhinta tehty), 101 ja 102.
Kerimäen Raikuun joukkueen betonisen majoituskorsun 46 keskeneräinen peruskuoppa. Korsu olisi varustettu panssarintorjuntatykin suojalla ja tähystyskuvulla m/39.
Kuva Jorma Hytönen/SLNM, 14.8.2013.