Museovuoden 2013 aikana Etelä-Savon kulttuurihistoriallisissa museoissa vieraili yli 216 000 kävijää (edellisvuonna n. 204 000). Museoammatillisesti hoidetuissa museoissa kävi yli 180 000 henkeä (edellisvuonna n. 164 000) ja muissa kunnallisissa sekä seurojen, yhdistysten yms. ylläpitämissä museoissa/museokohteissa yli 36 000 henkeä (edellisvuonna yli 40 000). Maakunnan museosivustolla (www.etelasavonmuseot.fi) käytiin vuoden aikana lähes 76 000 kertaa (edellisvuonna yli 31 000 kertaa).
Mäntyharjun museo osallistui Museoliiton Propagandaprojekti-kisaan kotiseutufilmillä "Museoon pakotetut". Propagandaprojekti oli Suomen museoliiton kampanja, jonka tarkoituksena oli houkutella museoita kokeilemaan uudenlaista verkkomarkkinointia. Propagoimaan innostui 46 museojoukkuetta, joista Etelä-Savoa edusti Mäntyharjun museon lisäksi Savonlinnan maakuntamuseo (Kuinka Salpalinjan estekivet saivat alkunsa -filmi).
Filmi löytyvät osoitteesta www.facebook.com/propagandaprojekti .
Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin hallinnoimassa Moision sairaalamuseossa inventoitiin ja luetteloitiin Moision sairaalan historiaan liittyviä lehtileikkeitä, museon esinekuvien negatiiveja sekä sairaalan toimintaan liittyviä valokuvia Museoviraston myöntämän harkinnanvaraisen valtionavun turvin. Työssä käytettiin hyväksi sairaalan omaa arkistokaavaa muutamin poikkeuksin. Työstä vastasi Salla Vanhala, ja valvojana toimi maakuntamuseotutkija.
Vuonna 2012 Museovirasto myönsi Pieksämäen kaupungille harkinnanvaraista valtionapua käytettäväksi kaupungin museoaineiston digitointiin ja luettelointiin. Tukisumma siirrettiin käytettäväksi vuodelle 2013, jolloin Päivi Tarkiainen luetteloi tietokantaan Savon radan museon valokuvia, jotka Varkauden museo oli digitoinut ja deponoinut.
Mäntyharjun museolla jatkettiin edellisvuonna valmistuneen kokoelmapoliittisen ohjelman parissa Museoviraston myöntämän harkinnanvaraisen valtionavun turvin. Työ käsitti kokoelman arvoluokittamista sekä näyttely- että säilytystiloissa sisältäen myös kuntoarvion. Työstä vastasi kokoelmapoliittisen ohjelman tehnyt Anne Närhi, ja työtä valvoi maakuntamuseotutkija. Yhteensä kesän 2013 aikana arvoluokitettiin 3 250 esinettä. Työn aikana määriteltiin erityisesti EiNojen eli Ei Numeroitujen esineiden käsittely.
Rantasalmen museossa vietettiin kesäkuun puolivälissä 50-vuotisjuhlia. Juhla koostui ohjelmallisesta aamupäivästä (rakennusparrun veisto, langankehräys, tuohityöt, työkoirien lammaspaimennus, hevosajelu, museoesineiden tunnistus ja heinäkasakisailu). Juhlaohjelma alkoi Iltapäivän puolella orkesterimusiikilla, ja jatkui tervehdyksillä sekä Helena Taskisen juhlapuheella ja Laboratorioteatteri Fennican esityksellä tilaisuuden hengessä.
Juhlavuoden kunniaksi Museovirasto oli myöntänyt harkinnanvaraisen avustuksen, joka käytettiin "TUNNE JUURET - Rantasalmen kotiseutumuseon viisi vuosikymmentä" -valokuvanäyttelyn tekemiseen. Näyttelystä vastasivat Lumi Sammallahti ja Riitta Heiskanen - työtä valvoi maakuntamuseotutkija.
Kuvat Juha Eronen.
Iso-Pappilan museoalue Mäntyharjulta voitti vuoden 2013 Savo-Karjalan paikallismuseokilpailun. Kilpailun teemana oli markkinointi, ja kilpailussa etsittiin paikallismuseota, joka tuo aktiivisesti itseään yleisön tietoisuuteen, ja joka järjestää museoyleisölle muutakin oheistoimintaa kuin pelkän näyttelyn.
Suomen Kotiseutuliiton raati perusteli valinnan seuraavasti:
"Mäntyharjun museo näkyy ja kuuluu luonnollisesti perinteisissä medioissa kuten paikallislehdessä ja alueradiossa. Museo esittäytyy internetissä sekä Mäntyharjun kunnan että Etelä-Savon maakuntamuseon kotisivuilla ja se käyttää myös muita kustannustehokkaita nykymedioita kuten blogia (mantyharjunmuseo.blogspot.fi), Facebook-sivuja (www.facebook.com/Mantyharjunmuseo) ja mobiilisovellushakua (www.ifind.fi)."
Suomen maatalousmuseo Sarka valitsi Puumalan Liehtalanniemen museotilan vuoden 2013 kesäkohteeksi. Haussa oli alkuperäisellä paikallaan sijaitseva perinteinen miljöö, jossa on näkyvillä myös vanhaa rakennuskantaa.
Kesäkohteeksi valittu Liehtalanniemen museotila löytyy luonnonkauniilta paikalta keskeltä Saimaan saaristoa. Tila sijaitsee 22 hehtaarin luonnonsuojelualueella, ja se oli aikanaan ensimmäinen Suomeen perustettu toiminnallinen maisemamuseo eli ekomuseo - 1980-luvun termin käyttäen. Museo avattiin vuonna 1981 ja Liehtalanniemestä tuli luonnonsuojelualue vuonna 1984. Alueen rauhoittamisen tarkoituksena on säilyttää se elävänä ja havainnollisena näytteenä vuosisadan alussa vallinneesta savolaisesta pienviljely- ja kalastustilan elämänmuodosta ja sen synnyttämästä kulttuurimaisemasta eliölajeineen.
Rakennusten korjauksia tehtiin museo- ja yksityiskohteissa Museoviraston myöntämällä harkinnanvaraisella valtionavulla (HAVA) ja entistämisavustuksella (ENA), Etelä-Savon ELY-keskuksen ESR-rahoitteisen Ympäristönhoitotyöt Etelä-Savossa -hankkeen avulla sekä kuntien omalla rahoituksella. Työt alkoivat huhtikuussa Ristiinan Pien-Toijolan talonpoikaismuseossa pihapuiden kaadolla ja päättyivät joulukuussa Juvan Pattoin perintötalolla ruumisaitan lattian avaamiseen.
Kunnostustyöt koskivat kivimuuria (kiilakivien lisääminen, saumaus), hirsirunkoa (kengitys, paikkaus), ovia ja ulkovuorausta (paikkaaminen, uusiminen) sekä kattorakenteita ja vesikatteita (kolmiorimahuopa-, savitiili- ja pärekaton uusiminen). Rakennuksille annettiin myös ensiapua, jotta vaurioituminen saatiin pysäytettyä ennen varsinaista kunnostusta ja samoin suunniteltiin tulevia kunnostuksia. Lisäksi kaadettiin pihapuita, pystytettiin aitaa ja uudisrakennettiin.
Punkaharju, kotiseutumuseo
Kerimäki, kalastajatila ja kotiseutumuseo
Pertunmaa, Vanha-Rantalan talomuseo
Puumala, Liehtalanniemen museotila
Ristiina, Pien-Toijolan talonpoikaismuseo
Joroinen, Karhulahden kotiseutumuseo
Rantasalmi, Rantasalmen museo
Mäntyharju, Miekankosken uittomuseo
Haukivuori, kotiseutumuseo
Juva, Pattoin perintötalo
Pertunmaa, Ahvenniemi
Rantasalmi, Putkisalo
Aikaisemmat vuodenkierto-tiedotteet ovat luettavissa osoitteissa:
http://www.etelasavonmuseot.fi/varia/2012Jorma Hytönen, maakuntamuseotutkija 4.2.2014
