Punkaharju | kotiseutumuseo

Punkaharjun kotiseutumuseo ESKU:ssa

Savonlinnan kaupunki kunnosti Punkaharjun kotiseutumuseolla huussia ja maitokoppia lukuun ottamatta kaikkia muita museorakennuksia touko–elokuussa 2016. Pääpaino työssä oli ovien ja ikkunoiden kunnostuksessa.

Ohjeistuksesta vastasi maakuntamuseotutkija Jorma Hytönen, pyöreän puun toimituksesta Markku Ahokas ja toteutuksesta Keijo Holopainen ja Kari Hirvonen Savonlinnan kaupungin tekniseltä puolelta pois lukien päärakennus, josta vastasivat maakuntamuseotutkija ja ”maakuntamuseon nuorempi kirvesmies” Juha Huttunen. Uusien/vanhojen teräsosien takomisesta/hitsauksesta vastasi Laitaatsillan puukkopajan seppä Esko Mikkonen.

Kahden aitan kamanaikkunoihin uusittiin laseja. Vanhat lasit olivat millikkäistä käsinpuhallettua lasia, jonka valmistus voidaan ajoittaa n. 1700–1800-luvun vaihteeseen, todennäköisesti lasi on kuitenkin tätä nuorempaa. Korvauslasiksi valittiin osin kustannussyistä Pertunmaalta ES Perinnemestareilta saatua n. vajaan kahden millin käsin puhallettua lasia.

Tuulimyllyn siipitukin kannatinpuuhun uusittiin ”askelmat” kuivatetuista näreriu’uista.

Saunakaivon vintin puuosat uusittiin tantaria lukuun ottamatta. Samalla akseliin asennettiin holkit ja tantarin yläosasta sahattiin pois lahot kohdat ja päälle naulattiin kirvespinnalle veistetty suojalauta. Ämpärin kiinnitysrautaan konstruoitiin linkku ja salon kiinnitysrautaan hitsattiin lisää ainetta. Lisäksi kaivon viereen lisättiin ämpärin pitopuu ja kaivon kannelle rakennettiin siirrettävä suoja käytettäväksi aukioloajan ulkopuolella.

Vesikourun osalta työ käsitti yläosan pelkkaamisen kirveellä ja leuhkalla, kourun veistämisen kirveellä ja telsolla, kourun ohentamisen kirveellä ja vuolupuukolla, kaivonpuoleisen pään talttaamisen sekä pinnan viimeistelyn vuolupuukolla/höylällä.

Navetan vintin kynnyshirsi paikattiin lahoilta osilta kirvestyönä, kiinnitys puutapeilla sekä nauloilla.

Sikalan toisen oven edestä leikattiin maata, paljastettiin nurmen alta laattakivet ja uusittiin laho kynnys sekä lahot karmien alaosat paikkaamalla.

Läpiajettavan navetan toisen päätyoveen uusittiin tukipienat, ja samalla karmi jouduttiin oikaisemaan purkamalla muuria – kivet muurattiin takaisin itse tehdyllä kalkki-sementtilaastilla. Puuosien huonon kunnon takia saranalehtiin jouduttiin vaihtamaan naulojen tilalle öljypoltetut lukkokantapultit, jotta ovi saatiin pysymään kasassa.

Navetan ikkunapuitteita joko korjattiin tai uusittiin vanhan mallin mukaan.

Tallin vintin kielilankkupariovi uusittiin puuosiltaan ja tallin lautaovi kunnostettiin. Pariovien rakenne muuttui hieman. Lankkujen olisi pitänyt tulla puskuun, mutta työmiehet saivat puutteellisesta työselityksestä sekä hariskoituneesta ja puretusta ovesta hieman väärän mallin, jossa kieli jäi näkyviin. Kielilankkuparioveen valikoitiin tiheäsyistä mäntyä, ja työssä käytettiin sähkötyökaluja paitsi osa tukipienojen lohenpyrstöurista tehtiin käsityönä: sahaus uurresahalla, talttaus (ja höyläys pohjahöylällä).

Päärakennuksen porstuan keväällä kirveellä veistetyt ja puukolla vuollut karmit höylättiin ennen maalausta. Itse tehty pellavaöljymaali esivalmistettiin maakuntamuseolla hiertämällä eri pigmentit eli ruskea umbra, punaokra, keltaokra ja italianpunainen (punamulta) sekä sekoittamalla ne vernissaan ja puutärpättiin. Lopullinen sävytys tehtiin paikan päällä.

Kuvat Jorma Hytönen/Savonlinnan maakuntamuseo sekä Keijo Holopainen ja Kari Hirvonen/Savonlinnan kaupunki.