Kylpylaitoksesta terveyskylpyläksi

– Kylpylätoimintaa Savonlinnassa vuodesta 1896

Savonlinnan asemakaava vuodelta 1927

Savonlinnan kylpylähistoriaa -artikkeli

Kylpylaitoksen takana sijainnut keilarata kesällä 1900 noudatti julkisivultaan kylpylän ja kasinon lohikäärmetyyliä.

Mustavalkoisessa kuvassa näkyy suuri puinen rakennus. Rakennuksen ympärillä on puita.
Mustavalkoinen kuva suuresta joukosta tyylikkäästi pukeutuneita ihmisiä nauttimassa ruuasta pöytien ääressä katetulla terassilla. Suurin osa heistä katsoo kameraan.

Pääasiassa venäläistä herrasväkeä aterioimassa kasinon terassilla vuosisadan vaihteessa. Illan tullen seurustelua saattoi jatkaa kaasulamppujen valossa. Sihvonen, Sln.

Kylpylaitoksen kasino ja kahdeksankulmainen, paviljonkimainen soittolava aikavälillä 1896–1907.

Mustavalkoisessa kuvassa näkyy Suuri puinen rakennus, jonka seinässä lukee "CASINO". Taustalla näkyy vesialuetta ja rakennuksia.
Mustavalkoisessa kuvassa näkyy etualalla neljä hevosten vetämää kärryä ja muutamia ihmisiä. Kuvassa näkyy myös osa puisesta talosta. Kaukana taka-alalla on puinen silta yli vesialueen ja suuri puinen rakennus.

Vossikat odottavat kyytejä kauppatorilla aikavälillä 1896–1907. Koulu- eli Hopealahden toisella puolella näkyvät kylpylaitos, soittolava ja kasino.

Kylpylaitoksen edustan porrastetuissa kiveyksissä kasvillisuus on vielä matalaa postikortissa, joka kuvattiin aikavälillä 1896–1901 ja jota Assar Palander myi kirjakaupassaan.

Mustavalkoisessa kuvassa näkyy suuri puinen rakennus. Rakennuksen edessä kulkee tie ja vesialue, jonka yli kulkee silta.
Mustavalkoinen kuva, jossa kuusi valkopaitaista miestä huoneessa. Heistä kaksi makoilee lepotuoleissa, kolme istuvat muissa tuoleissa, ja viimeinen seisoo huoneen oven lähellä.

Herroja kylpylaitoksen sairasvoimistelussa hierontapenkillä sekä ratsupenkillä sähkökojeen kanssa noin 1910.

Hiekkakäytävien ympäröimä kylpylaitoksen lawn tenniskenttä aikavälillä 1900–1917 – verkon yli mahtui pelaamaan samanaikaisesti kaksi paria. Taustalla Runolahden kallioita.

Mustavalkoisessa kuvassa näkyy metsäinen aukea. Aukealla on polkuja ja pelikenttä mahdollisesti sulkapallolle.
Mustavalkoisessa kuvassa näkyy tyylikkäästi pukeutuneita ihmisiä metsäaukealla. Osa heistä pitää toistensa käsistä kiinni ringissä. Aukealla on polkuja ja reilusti penkkejä.

Kylpylävieraita kylpylaitoksen puistossa aikavälillä 1896–1917. Vieraiden huvittelua ja seurustelua varten kylpylään oli palkattu erityinen huvi-intendentti.

Kylpylaitoksen ympärille istutetut puut ja pensaat olivat kasvaneet 1910-luvulle tultaessa. Päätykolmion lunetti-ikkunan yläpuolella muistutettiin terveestä mielestä terveessä ruumiissa.

Mustavalkoisessa kuvassa näkyy suuri puinen rakennus. Rakennuksen ympärillä näkyy suuri määrä puita ja rakennuksen edessä on tiellä kaksi ihmistä.
Mustavalkoisessa kuvassa näkyy puiden joukossa korkea torni. Tornin huipulla on katollinen tasanne, jolla näkyy muutamia ihmisiä.

Näkötorni kylpylaitoksen puistossa aikavälillä 1900–1939. Vain kallioon hakatut rungon tartuntaraudat muistuttavat enää tornista.

Vasemmalta lukien kylpylaitos, soittolava sekä kasinon ravintola ja juhlasalirakennus ennen kesää 1928. V. A. Sihvonen Sln.

Mustavalkoisessa kuvassa näkyy järvimaisema. Keskellä kuvaa on suuri puinen rakennus ja taustalla näkyy metsää ja vesistöä.
Mustavalkoisessa järveltä kuvatussa kuvassa näkyy pahasti palanut rakennus puiden keskellä. Raunioista nousee savua.

Kasinon tulipalossa 30.7.1928 tuhoutuivat juhlasali ja näyttämö. Ravintolaosa säilyi, mutta kylpylän viihdytystoiminnalle palo oli katastrofi. V. A. Sihvonen, Sln.

Vääräsaaren Runokallionlahden (Runolahden) kallionlohkareista kylmämuurattua rantapengermää ja pieni maja ennen vuotta 1932. V. A. Sihvonen, Sln.

Mustavalkoisessa kuvassa on järveltä kuvattu metsämaisema. Rantaa pitkin kulkee kivien päälle tehty polku, ja kauempana näkyy silta ja pieni rakennus.
Mustavalkoisessa kuvassa näkyy ranta, jolla kolme ihmistä makailee uimavaatteissa. Taustalla näkyy silta vesialueen yli, ja sen toisella puolella uimavajoja sekä suuri puinen rakennus. Ympäristössä on myöskin reilusti puita.

Auringonottajia 1930-luvulla Verkkosaaressa, joka yhdistyy Vääräsaareen kiviholvisiltaa jäljittelevällä puisella Onnellisten sillalla.

Oletettavasti The Kings of Swing-orkesteri kasinon ravintolassa 1930-luvulla, jolloin swingistä tuli jazzin valtatyyli tanssittavuuden ansiosta.

Mustavalkoisessa kuvassa näkyy seitsemän miehen bändi. Heidän edessään roikkuu kankaita, joissa lukee "SWING". Bändin jäsenet ovat pukeutuneet samalla tavalla.
Mustavalkoisessa kuvassa näkyy paljon pöytiä ulkosalla. Pöytien ääressä istuu ihmisiä syömässä.

Kylpylaitoksen kesäkahvila 1930-luvulla.

Vossikka ajaa kaupunkiin kylpylaitoksen suunnasta noin 1939. Hevosella, autolla ja polkupyörällä ajaminen sillalla oli kielletty, mutta kylpyvieraiden kyyditys lienee sallittu lisäkilvellä. Aarne Pietinen Oy, Hki.

Mustavalkoisessa saaristomaisemassa näkyy kaksi puista siltaa. Lähemmällä sillalla kulkee hevosen vetämä kärry, jossa matkustaa yksi ihminen.
Mustavalkoinen kuva, jossa nainen istuu huoneessa tuolilla, hänen käsien ja jalkojen ollen astioissa. Astioista kulkee sähköjohtoja hyllyllä olevaan avonaiseen laatikkoon ja seinässä olevaan sähkötauluun.

Sähkö- ja vesihierontaa kylpylaitoksessa 1950- tai 1960-luvulla. Kuva lienee lavastettu, koska hieromalaitetta ei ole kytketty pistorasiaan. Vlk. L. Jänis, Sln.

Kylpylaitoksen palon jälkiä tarkastellaan 12.4.1964. P. Sihvonen, Sln.

Mustavalkoisessa kuvassa näkyy kaksi miestä tutkailemassa pahasti palaneen puutalon raunioita.
Harmaan ruskea kolmekerroksinen rakennus, jonka katolla lukee KYLPYLÄ CASINO. Rakennuksen edessä kävelee ihmisiä, ja sen eteen on parkkeerattu autoja.

Uusi Savonlinnan terveyskylpylä eli hoitolaitos valmistumisvuonnaan 1969 tai 1970-luvulla.

Kartta:
Savonlinnan kaupungin asemakartta, Maanmittaushallituksen kivipaino, Helsinki 1927
Kuvat:
Savonlinnan maakuntamuseo
Teksti:
Jorma Hytönen/Savonlinnan maakuntamuseo
Toteutus:
Saija Veijalainen
Lähteet:
Savonmaa 22.7.1939 nro 81, s. 2, Kylpylaitoksen kasino, tänään ja huomenna -ilmoitus, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2095483?page=2 , Kansalliskirjaston Digitaaliset Aineistot
Toini Kurimo ja Kirsti Kukkonen/Nälkälinnanmäki-Seura ry, Vanhan kaupungintalon tarina, https://etelasavonmuseot.fi/2020/12/vanhan-kaupungintalon-tarina

Julkaistu:
5.2.2021