Prikaatin komentaja eversti Armas Kemppi esitti III Armeijakunnan komentajalle eversti Woldemar Oinoselle maaliskuun puolivälissä 1941 kolmenkymmenen asekorsun ja kahden tulenjohtokorsun rakentamista välille Säämingin Kurkiniemi–Kerimäen Pikarniemi. Rakennettujen ja rakenteilla olevien sekä aikaisemmin suunniteltujen ja rakennettavaksi ehdotettujen korsujen kanssa Kempin ehdotus olisi toteutuessaan nostanut lohkojen betonikorsujen lukumäärän 70:een.
Lähteet
◊ Linnoitustoimisto, N:o 1061/S.4., Koskee: Raikuun bet.laitteita, 20.12.1940, SArk T-13545/5, Kansallisarkisto.
◊ 7. Prikaatin Esikunta, N:o 321/III/58 sal., Koskee: Vakinaisten linnoitusten täydennysrakennussuunnitelmaa, 15.3.1941, SArk T-3969/12, Kansallisarkisto.
◊ Linnoitustoimisto, Suunnitteluosasto, N:o 926/S.III/B.3/sal., Koskee: Järeiden betonilaitteitten rakentamissuunnitelmaa, 18.4.1941, SArk T-13545/5, Kansallisarkisto.
◊ Linnoitustoimisto, Suunnitteluosasto, No 1030/S.III/C.4/sal, Koskee: Laitetta No 19 III AK/7. Pr. Punkaharju, 28.4.1941, SArk T-13545/5, Kansallisarkisto.
◊ Pääsivun taustakuvana Linnoitustoimiston piirustus 1682, kk-miehistösuoja, Raikuu 65 (III AKE, Op.tsto, tsto III, E/7. Pr., Kirjeenvaihto, kartat, piirustukset, 1941, SArk T-3969/9, Kansallisarkisto).
◊ Jorma Hytönen–Martti Koponen, Hanaa, sanoi Hanell – Jees, betonia, vastasi kapteeni Arimo, Salpalinjan linnoitustyöt Etelä-Savossa, Saarijärvi 2014, s. 70, 73, 190–191, 196–197, 199.
◊ Jorma Hytönen, Punkaharjun sotavarustukset -hankkeen loppuraportti: II maailmansota, 29.12.2023, Riihisaari – Savonlinnan museo, s. 17–18.
Käsikirjoitus Jorma Hytönen/Riihisaari – Savonlinnan museo | Toteutus Saija Veijalainen ja Jorma Hytönen | Julkaistu 26.2.2025