Vuodenkierto 2012 Etelä-Savon museoissa

Hoito- ja käyttösuunnitelman laadintaa, multipenkin kunnostamista ja 200-vuotisjuhlintaa

Museovuoden 2012 aikana Etelä-Savon kulttuurihistoriallisissa museoissa vieraili yli 204 000 kävijää (edellisvuonna n. 211 000). Museoammatillisesti hoidetuissa museoissa kävi yli 164 000 henkeä (edellisvuonna n. 171 000) ja muissa kunnallisissa sekä seurojen, yhdistysten yms. ylläpitämissä museoissa/museokohteissa yli 40 000 henkeä (edellisvuonna n. 40 000). Maakunnan museosivustolla (www.etelasavonmuseot.fi) käytiin vuoden aikana yli 31 000 kertaa (edellisvuonna noin 20 000 kertaa).

 

TOIMINTAA

Kesällä paikallismuseoissa järjestettiin vaihtuvia näyttelyjä ja tapahtumia edellisvuosien tapaan – suurimmat tilaisuudet pidettiin Mäntyharjulla ja Pieksämäellä.

Mäntyharjun Iso-Pappilan museoalueella juhlittiin pappilan päärakennuksen 200-vuotista taivalta kesäkuun puolivälissä. Vuonna 1812 pitäjää halkonut raja poistui, ja Suomi liitettiin kokonaisuudessaan osaksi Venäjää autonomisena suuriruhtinaskuntana. Samana vuonna valmistui uusi kirkkoherran pappila, joka oli kirkon jälkeen Mäntyharjun suurin rakennus ja ihmettelyn aihe tapetteineen ja ruutuikkunoineen. Kaksipäiväiset juhlat koostuivat lauantaisesta koko perheen perinnepäivästä (työnäytöksiä, eläimiä, teatteria, musiikkia, pestuumarkkinat ja museoautojen vierailu) sekä sunnuntaisesta Iso-Pappila 200 vuotta -juhlasta kirkkokahveineen.

Pieksämäellä Savon radan museon perinnekerho järjesti heinäkuun puolivälissä VR150 vuotta -näyttelypäivän, joka koostui työnäytöksistä (radanrakentaminen, paalujunttaus, kivityöt), valokuvanäyttelystä, elävästä musiikista, arpajaisista, juna-ajelusta (höyryveturi ja lättähattu) sekä nurkkatansseista. Kävijöitä tapahtuma veti Savon radan museolle 550 henkeä. Juhlaa vietettiin, koska vuonna 2012 tuli kuluneeksi 150 vuotta säännöllisen junaliikenteen alkamisesta Suomessa.

Muusta toiminnasta mainittakoon

·        lauluillat (Rantasalmen museo, Kangasniemen Pitkäpellon kotiseututalo)

·        Nallekarhu 110 vuotta -näyttely, kaikille avoimet kerhoillat, nalle- ja pupukurssit, lelujen terveysasema, nukketeatteriesitykset (Savonlinnan Nukke- ja lelumuseo Suruton)

·        kesäkirkko (Kangasniemen Pitkäpellon kotiseututalo, Juvan Pattoin perintötalo)

·        Tukkijoella-näytelmä (Savonrannan Säimenen myllymuseo)

·        potunpaistajaiset (Virtasalmen Valkeamäen maaseutumuseo)

·        koululaispäivä, maakunnallinen museopäivä, Iso-Pappila 200 vuotta -näyttely, Matkavalokuvaaja Nestori Kurvisen neljä vuosikymmentä Mäntyharjua -näyttely, Portaat-valokuvanäyttely, Mäntyharjun kuvataideyhdistyksen vuosinäyttely, karkkitehtuuripaja, nukketeatteriesitys ja työpaja, pelimannihenkinen musiikki-ilta ja valoa yössä -tapahtuma (Mäntyharjun Iso-Pappilan museoalue)

·        kesäjuhla ja Maitolavailua-teatteriesitys (Punkaharjun kotiseutumuseo)

·        Kerimäen kunnan ja Kerimäen Seurakunnan 370 Juhlavuoden valokuvanäyttely (Kerimäen Järvikalastusmuseo)

·        Koulujen kertomaa -näyttely (Hirvensalmen kotiseutumuseo)

·        puistokonsertti (Heinäveden Varistaipaleen kanavamuseo)

·        lasten leikki-iltapäivät ja lauluillat, runon ja laulunilta, käsityökeskiviikot (Pertunmaan Vanha-Rantalan talomuseo)

·        Valamon aarteet -näyttely (Heinäveden Valamon luostarin kulttuurikeskus)

·        Kotitalous-näyttely, kekrimarkkinat (Juvan Pattoin perintötalo)

 

OHJELMALLISTA MUSEOTYÖTÄ

Vuoden aikana eri puolilla maakuntaa valmistui kolme museotyötä ohjaavaa asiakirjaa.

Rantasalmen museolle valmistui heti vuoden alussa edellisvuonna maakuntamuseotutkijan aloittama perusselvitys, joka oli jäänyt uupumaan vuosina 2006–2007 toteutetussa ja maakuntamuseon vetämässä Etelä-Savon paikallismuseoiden museotoiminnan ja yhteistyön kehittämishankkeessa. Selvitykseen koottiin museotoimintaa koskeva historiatieto ja nykytila museotoiminnasta, alueesta, inventoinneista, kaavatilanteesta, rakennuksista, kokoelmista, näyttelyistä sekä avoinnapidosta, asiakaspalvelusta ja markkinoinnista. Selvitystä käytetään hyväksi museon tulevan toiminnan suunnittelussa.

Puumalan Liehtalanniemen museotilalle valmistui keväällä jo useamman vuoden työn alla ollut hoito- ja käyttösuunnitelma (hks). Vetovastuu oli maakuntamuseolle, joka työsti suunnitelmaa yhdessä museotilan pehtoorin, Puumalan kunnan, Etelä-Savon ELY-keskuksen ja Metsähallituksen (Etelä-Suomen luontopalvelut) kanssa. Kyseessä oli museotilan neljäs hks. Ensimmäisen laati vuonna 1980 Maailman Luonnonsäätiön Suomen Rahasto, toisen vuonna 1990 MMK Kaarina Suominen ja kolmannen vuonna 2000 Puumalan kunta, Etelä-Savon ympäristökeskus ja Savonlinnan maakuntamuseo. Hoito- ja käyttösuunnitelman elinkaareksi laskettiin kymmenenkunta vuotta. Puumalan kunnanhallitus hyväksyi hoito- ja käyttösuunnitelman 21.5.

Mäntyharjun museolle valmistui syyskuussa maakunnan ensimmäinen paikallismuseon kokoelmapoliittinen ohjelma: Mäntyharjun esineellinen muisti. Siinä määriteltiin museon suhde kokoelmaansa: kirjattiin museon velvollisuudet kokoelmaa kohtaan, kuvailtiin ja eriteltiin kokoelman arvoluokituksen perusteet ja määriteltiin vastaanoton ja kokoelman hoidon periaatteet sekä museon tallennussuunnitelma. Ohjelman tarkoituksena on auttaa Mäntyharjun museota profiloitumaan sekä paikallisena että alueellisena toimijana. Profiloitumalla museo selkeyttää rooliaan yhtenä Mäntyharjun matkailullisena vetonaulana osana kunnan muita matkailukohteita ja kulttuurielämää. Aiempaa suunnitelmallisempi sijoittuminen museokentälle ja kuntalaisten elämään vahvistaa myös mahdollisuuksia kasvaa osana Etelä-Savon maakuntaa ja osallistua museo- ja matkailutoiminnan kehittämiseen alueellisesti ja paikallisesti. Kokoelmapoliittisen ohjelman hyväksyminen kunnan toimielimissä siirtyi kunnallisvaalien vuoksi vuoden 2013 puolelle.

TUNNUSTUSTA MUSEOTYÖSTÄ

Juvan Pattoin perintötalosta tuli Savo-Karjalan vuoden paikallismuseo -kilpailun ensimmäinen voittaja Etelä-Savon maakunnassa. Kilpailun teemana oli suunnitelmallinen museotyö, ja Suomen Kotiseutuliitto valitsi perintötalon voittajaksi seuraavalla perusteella:

”Juvan Pattoin perintötalon perustana olleen maatilan siirryttyä omistajan kuoltua valtiolle, Juvan kunta anoi ja sai sen vuonna 2004 perustettavaksi talonpoikaismuseoksi. Hyvin suunnitellun ja usean tahon yhteistyössä toteuttaman hankkeen tuloksena museo avattiin vuonna 2010. Kohteen arvo muodostuu ennen muuta kahdesta seikasta. Ensiksi siitä, että varsin perinteisesti 1980-luvulle asti hoidetun maatilaan pääosin 1860–1930-lukujen välisessä asussaan olevat rakennukset ovat säilyneet paikoillaan. Toiseksi siitä, että talomuseon esinekokoelma kostuu nimenomaan tilalla olleista noin 2900 esineestä. Kohteen alkuperäisyyden kunnioittamista korostaa periaatepäätös siitä, että ’museoon ei kerätä sellaista uutta ja täydentävää esineistöä, joita ei ole käytetty Pattoilla tai joilla ei ole yhteyttä tilaan ja sen asukkaisiin.”

 

RAKENNUSTEN KUNNOSTUSTA

Rakennusten korjauksia tehtiin museo- ja yksityiskohteissa Museoviraston myöntämällä harkinnanvaraisella valtionavulla (HAVA) ja entistämisavustuksella (ENA) sekä Etelä-Savon ELY-keskuksen ESR-rahoitteisen Ympäristönhoitotyöt Etelä-Savossa -hankkeen avulla.

Yleisimmät kunnostustyöt koskivat hirsirunkoa (kengitys, paikkaus) ja vesikatteita (kolmiorimahuopa-, sementtitiili-, lauta- tai pärekaton uusiminen). Samoin uusittiin ja maalattiin ulkovuorausta ja kunnostettiin ikkunoita, ovia ja yläpohjaa, uusittiin multipenkin hirsiä, ladottiin ja saumattiin luonnonkivijalkaa lohkokivimuuria ja kalkkimaalattiin kiviseinää.

·        Joroinen, Karhulahden kotiseutumuseo

·        Kerimäki, kalastajatila

·        Mikkeli/Haukivuori, Haukivuoren kotiseutumuseo

·        Mäntyharju, Iso-Pappilan museoalue

·        Pertunmaa, Vanha-Rantalan talomuseo

·        Pieksämäki/Jäppilä, Jäppilän kotiseutumuseo

·        Puumala, Liehtalanniemen museotila

·        Rantasalmi, Rantasalmen museo

·        Rantasalmi, Putkisalo

·        Savonlinna, Hospitz

 

Aikaisemmat vuodenkierto-tiedotteet:

http://www.etelasavonmuseot.fi/varia/2011/

http://www.etelasavonmuseot.fi/varia/2010/

 

Kuvat Henna Vasara/Juvan kunta, Anu Yli-Pyky/Mäntyharjun kunta, Maria Luostarinen/Etelä-Savon Korjausrakentamiskeskus, Ritva Tyrväinen/Haukivuoren kotiseutuyhdistys ry, Hanna Kemppainen ja Harri Kaipainen/Etelä-Savon ELY-keskus ja Jorma Hytönen/Savonlinnan maakuntamuseo.