Metsäteollisuus
Teollisuus puun ja veden ehdoilla
Etelä-Savon teollisuus on kehittynyt paikallisten resurssien, puun ja veden ehdoilla.
Tukinuitto vesireittejä pitkin oli elintärkeää puunjalostusteollisuuden kehitykselle, ja vesivoima myös käytti sahoja ja tuotti sähköä.
Lusto, elävä metsämuseo Punkaharjulla
Suomen metsämuseo Lusto esittelee suomalaisten ja metsän läheistä suhdetta ja sen historiaa. Sen lisäksi Lusto vaalii ja ylläpitää metsäkulttuuria järjestämällä monenlaisia aihepiiriin liittyviä tapahtumia.
Tukkilaistupa Rauhaniemen museossa Sulkavalla
Rauhaniemen museossa on 1850-luvulla rakennettu Metsähallituksen tukkilaistupa eli uittopirtti. Rakennus on siirretty Rauhaniemeen Lohilahden Syrjäsaaresta 1970-luvun alussa. Tupa toimi uittojen aikaan tukkimiesten asuntona, ja metsänvartija asui siinä ympäri vuoden. Tuvassa voi eläytyä uittomiesten yhteismajoituksen tiiviiseen tunnelmaan.
Uittotupa Miekankoskella Mäntyharjulla
Mäntyharjun uittoyhdistys rakennutti Miekankoskelle uittotuvan vuonna 1947 uittotyöläisten tukikohdaksi. Siellä myös säilytettiin uitossa tarvittavia työvälineitä. Nykyään Miekankoskella uittotuvassa toimii kahvila ja viereisessä varastorakennuksessa uittoon ja tukkilaisperinteeseen keskittyvä näyttely. Miekankoskella voikin eläytyä tukkilaisperinteeseen aidossa ympäristössä.
Sahateollisuus alkoi 1700-luvulla. Puumalan Miettulan saha perustettiin vuonna 1765, ja sen sahaamat laudat vietiin pääasiassa Venäjälle. Muutamia muitakin sahoja perustettiin seuraavien vuosikymmenten aikana, mutta tuotanto pysyi pienimuotoisena. Vasta 1800-luvulla sahateollisuuden merkitys alkoi kasvaa. Vuosien 1810 ja 1870 välillä sahojen työntekijämäärä Savossa lähes kymmenkertaistui. Maailmanlaajuinen lama kuitenkin koetteli 1920- ja 1930 luvun taitteessa erityisen sahateollisuutta. Toinen puunjalostusteollisuuden haara, paperiteollisuus, nousikin Suomessa sitä merkittävämmäksi.