Henki

Hengellinen elämä

Tiedämme ensimmäisten eteläsavolaisten hengellisestä elämästä varsin vähän. He jättivät kuitenkin kallioihin jälkiä tavastaan ymmärtää maailmaa. Suomen suurimmat ja merkittävimmät kalliomaalaukset sijaitsevat Ristiinan Astuvansalmessa. Astuvansalmen vanhimmat maalaukset lienevät noin 5 000 vuoden takaa. Savolaiset omaksuivat kristinuskon ilmeisesti 1200–1300-lukujen vaihteessa. Mahdollisesti uutta uskoa on levitetty maakuntaan jo aiemmin niin idästä kuin lännestä. Pähkinäsaaren rauhan ja sitä seurannen kehityksen seurauksena Etelä-Savosta tuli osa Ruotsin valtakuntaa ja siten läntistä, roomalaiskatolista kirkkoa. Saksasta levinnyt uskonpuhdistus muutti 1500-luvulla Ruotsin ja sen mukana Suomen sekä Etelä-Savon kirkon protestanttiseksi, luterilaiseksi. Mikkelin kivisakasti ja Olavinlinnan kappeli ovat vanhimmat kirkkorakennukset ja -tilat Etelä-Savossa. Maakuntaan ei rakennettu keskiajalla kivikirkkoja, ja vanhimmat puukirkot ovat tuhoutuneet. Vanhimmat säilyneet kirkot ovat 1700-luvulta. Monet Etelä-Savon puukirkot ovat rakennushistoriallisesti merkittäviä.

Kynttilänjalka Juvalta 1600-luvulta Kivisakastissa Mikkelissä

Kivisakasti Mikkelissä esittelee Etelä-Savon varhaista kirkkohistoriaa. Kivisakasti on todennäköisesti rakennettu osaksi suurempaa puurakenteista kirkkoa. Se on mahdollisesti peräisin jo katoliselta ajalta, viimeistään kuitenkin 1500-luvun lopulta.

>>Katso museon sivu

Tuoli vanhasta kirkosta Hirvensalmen Pitäjäntupa museossa

Hirvensalmelle rakennettiin puukirkko vuonna 1768. Se paloi vuonna 1914. Onneksi tämä taidokkaasti valmistettu tuoli kuitenkin säilyi esimerkkinä korkeatasoisesta paikallisesta puusepäntaidosta.

>>Katso museon sivu

Keskiajalla Ruotsin ja Venäjän valtakuntien raja oli myös kirkkokuntien raja. Venäjän puolella tunnustettiin kreikkalaiskatolista eli ortodoksista kristinuskoa. Ortodokseja oli jonkin verran myös Ruotsin puolella rajaa. Suomessa ortodoksisuus keskittyi maan itäosiin aina toiseen maailmansotaan asti. Tilanne muuttui jatkosodan jälkeen, kun Neuvostoliitolle menetetyiltä alueilta evakuoidut asutettiin koko Suomeen. Joukossa oli suuri osa Suomen ortodoksiväestöstä. Näin ortodoksisesta kirkosta tuli maatieteellisesti koko Suomen kattava.

Viime sotien jälkeen rakennettiin myös lukuisia ortodoksiväestön sijoituspaikkakunnille suunniteltuja kirkkoja, rukoushuoneita, hautausmaita ja pappiloita. Rakennustyöstä vastasi valtio. Sotien jälkeiseen rakennuskantaan kuuluu muun muassa Heinäveden Papinniemeen sijoittuneen Uuden Valamon luostarin rakennuskanta, jota on jatkuvasti täydennetty osin Venäjän kirkon vanhaa bysanttilaista perintöä seuraten. Valamosta on muotoutunut Suomen merkittävin ortodoksisen kulttuurin keskus.

Viimeksi päivitetty: 13.1.2022

Siirry sivun alkuun