Maata pitkin

Maata pitkin

Vesitiet tarjosivat maakunnassa luonnollisen ja taloudellisen kulkuväylän. Tie- ja rautatieverkostot sen sijaan olivat varsin kehittymättömiä aina 1800–1900-luvuille asti, sen sijaan. 1900-luvun alussa rautatiet, tieverkon paraneminen, autoistuminen ja linja-autoliikenteen kehitys vähensivät laivaliikennettä.

Etelä-Savossa kuljettiin hevospeleillä aina 1900-luvun alkupuolelle saakka. Henkilöautosta tuli koko kansan kulkuneuvoa vasta toisen maailmansodan jälkeen. Myös polkupyörä on ollut käytännöllinen kulkuneuvo monelle.

Hevosajoneuvoja Mäntyharjun Iso-Pappilassa

Mäntyharjun Iso-Pappilan museoalueella, navetan vintillä, on esillä monenlaisia hevosvetoisia ajoneuvoja ja teiden kunnossapidossa käytettyjä välineitä.

>>Katso museon sivu

Tk3-höyryveturi ”Pikku-Jumbo” Savon radan museossa Pieksämäellä

Savon radan museon näyttelyrakennuksen läheisyydessä viettää Tk3-mallinen höyryveturi numero 852 hyvin ansaittuja eläkepäiviään. Se rakennettiin Tampereella vuonna 1929. Viimeisen kerran Pikku-Jumbo oli liikenteessä vuonna 1967. Noihin aikoihin höyryveturit muutoinkin katosivat hiljalleen Suomen rautateiltä diesel- ja sähkökäyttöisen kaluston tieltä.

Tk3-sarjan elinkaari oli melko pitkä ja käsitti muun muassa sotavuodet 1939–45. Sitä käytettiin tavaraliikenteessä ja järjestelyjunissa, mutta jonkin verran myös henkilöliikenteessä ja vaihtotöissä. Pieksämäellä esillä oleva yksilö, numero 852, oli lisäksi vuonna 1958 radanrakennustöissä Koverossa.

Höyryveturi numero 852 luovutettiin Pieksämäen kaupungille vuonna 1968. Se entisöitiin talkootyönä vuonna 1976 ja sijoitettiin Pieksämäen asema-alueelle omalle lyhyelle raiteelleen vuonna 1977.

>>Katso museon sivu

Siirry sivun alkuun