Maan antimet

Metsän ja maan antimet

Suuri osa Etelä-Savosta on metsän peitossa. Metsästä eteläsavolainen on saanut puuta polttoaineeksi ja rakennusmateriaaliksi. Hän on poiminut marjoja ja metsästänyt eläimiä ruuakseen. Eteläsavolainen kylvi ensimmäiset peltonsa metsään: kaskiviljely on ollut erityisen tyypillistä juuri Savossa. Kaskenpolttoa on harjoitettu Suomessa jo tuhansia vuosia sitten.

Kaskiviljelyssä metsästä kaadetaan ja poltetaan tietyltä alalta kaikki puut. Poltettua aluetta käytetään viljelyyn yhden, kahden, joskus kolmen satokauden ajan. Kaskiviljely kuluttaa valtavasti puuta, ja metsien loppumisesta huolestunut valtiovalta pyrki rajoittamaan sitä. Vielä 1800-luvun alussa kaskiviljely oli Etelä-Savon väestön pääasiallinen elinkeino, mutta peltoviljely syrjäytti hiljalleen kaskeamisen 1800-luvun kuluessa.

Liehtalanniemen elävä museotila Puumalassa

Liehtalanniemen museotilalla Puumalassa vallitsee elävä yhteys menneeseen. Tila on säilynyt perinteisenä kokonaisuutena, johon kuuluvat vanhojen harmaiden rakennusten ryhmä, peltotilkut, vanhat kaskimetsät sekä laidunhaat perinteisine rakenteineen.

Tilaa hoidetaan perinteisin menetelmin. Liehtalanniemessä viljellään vanhoja hyötykasvilajikkeita ja pidetään eläimiä. Museo kertoo 1900-luvun alun omavaraisuuden ajasta: tuolloin Liehtalanniemessä asui kolmihenkinen perhe pääelinkeinoinaan viljely ja kalastus. Tällä tavoin monet vähävaraiset eteläsavolaiset elättivät itsensä.

>>Katso museon sivu

Etelä-Savo ja koko Suomi olivat vielä pitkään 1900-luvulla täysin riippuvaisia viljanviljelystä. Niinpä katovuodet, joina ei kunnon satoa saatu, saattoivat aiheuttaa nälänhädän. Näin kävi muun muassa vuosina 1866–67, jolloin valtavasti ihmisiä kuoli nälkään ja tauteihin. Huonojen satovuosien vaikutusta pyrittiin vähentämään perustamalla viljamakasiineja, joihin hyvinä vuosina varastoitiin viljaa, jotta sitä huonoina aikoina voitiin lainata tarvitseville. Nykyään moni eteläsavolainen viljamakasiini on muutettu paikallismuseoksi.

Haukivuoren kotiseutumuseo pitäjän lainajyvästössä

Haukivuoren kotiseutumuseo sijaitsee Haukivuoren kirkonkylällä, pitäjän vanhassa keskustassa. Museo on avattu yleisölle vuonna 1962, ja sitä on alusta asti hoitanut Haukivuoren kotiseutuyhdistys ry.

>>Katso museon sivu

Maatalouden tärkeimmät kotieläimet ovat tulleet maahamme jo esihistoriallisena aikana. Lehmiä on ollut Suomessa viimeistään pronssikaudella.

Karjanhoito oli Etelä-Savossa ennen 1800-lukua suhteellisen vähäistä. Karjatalouden ongelmana oli talviruokinta: kuinka saada varastoitua riittävästi rehua pitkää talvea varten? Kun valtakunnanraja maakunnan ja Pietarin kaupungin välistä 1800-luvun alussa hävisi, tuli karjanhoidosta kuitenkin erittäin kannattavaa. Pietarissa nimittäin oli maitotuotteille, etenkin voille, valtavat markkinat. Voin tuotanto vientiä varten vaurastuttikin monta eteläsavolaista taloa.

Siirry sivun alkuun