Vuodenkierto 2023
Punkaharjun Luston peruskorjaus, Mikkelin museoiden yö ja Savonlinnan vuoden museo
Museovuoden 2023 aikana Etelä-Savon museoissa vieraili vajaat 210 000 kävijää (edellisvuonna yli 211 000 kävijää). Museoammatillisesti hoidetuissa museoissa vieraili saman verran kuin edeltävänä vuonna eli yli 195 000 henkeä. Muissa kunnallisissa sekä seurojen, yhdistysten ja säätiöiden ylläpitämissä museoissa vieraili 14 000 henkeä (edellisvuonna yli 14 000).
Kävijämäärät nousivat Suomenniemen museolla eli Nikkisen torpalla, Savonlinnan museolla, Enonkosken kotiseutumuseolla, Rantasalmella Baggen museolla ja Rantasalmen museolla, Ristiinassa Siikin torppamuseolla, Haukivuoren kotiseutumuseolla, Mikkelissä Jalkaväkimuseolla, kaupungin taidemuseolla, Mannerheimin salonkivaunussa, Kivisakastissa, Päämajamuseossa/Sodan ja rauhan keskus Muistissa, Virtasalmella Valkeamäen maaseutumuseolla, Pieksämäellä Savon radan museolla, Kangasniemellä kotiseutumuseolla ja Pitkäpellon kotiseututalolla, Hirvensalmella Pitäjäntupa-museolla ja Lepolassa – Ahti Karjalaisen synnyinkotimuseolla sekä Mäntyharjussa Iso-Pappilan museoalueella.
Maakunnan museosivustolla (etelasavonmuseot.fi) vierailtiin vuoden aikana yli 14 500 kertaa (edellisvuonna yli 18 400 kertaa).
Luston peruskorjauksella rakennetaan kestävämpää tulevaisuutta
Suomen Metsämuseo Luston perustehtävänä on edistää valtakunnallista metsäalan ja metsäkulttuurin museotoimintaa sekä viestiä ja vaikuttaa. Luston historian suurin uudistumisprosessi on meneillään.
Luston peruskorjauksen ytimessä olivat kiinteistötekniikan ajanmukaistaminen, vesikateuudistus sekä akustisemmat ja esteettömämmät museotilat – samalla aurinkosähkön tuottamista lisättiin tuntuvasti. Museon toiminnassa tullaan jatkossa hyödyntämään kiinteistön automaatioinformaatiota, jolla saavutetaan kustannus- ja energiatehokkaampaa toimintaa. Kestävää kehitystä tukee kiertotalouden huomioiminen, mikä näkyy muun muassa tilojen sisustuksessa. Se, että eri talotekniikkaratkaisut ovat yhteensopivia toisiinsa nähden esimerkiksi valaistuksen, näyttelytekniikoiden ja turvallisuusratkaisujen kautta on kestävän tulevaisuuden rakentamista. Uudistuksen keskiössä toimii Luston kiinteistömestari Petteri Pulkkinen – peruskorjauksesta vastaa Luston toimitusjohtaja Niina Uronen.
Peruskorjauksen rakennusurakasta vastasi SSP Group, Savonlinnan Saneerauspalvelu Oy. LVIA-urakasta vastasi Savonlinnan LVI-Palvelu Oy ja sähköurakasta Sioma Oy. Luston peruskorjauksen kokonaiskustannusarvio on yhteensä liki neljä miljoonaa euroa. Korjaustyöt alkoivat vuoden 2023 alussa ja peruskorjaus valmistuu keväällä 2024. Samanaikaisesti museossa toteutetaan perusnäyttelyn uudistus ja uusi ydinnäyttely avautuu 17.5.2024.
Luston uudistus on koostunut laajasta ydinnäyttelyprojektista, museorakennuksen peruskorjauksesta sekä museokonseptin uudelleenmuotoilusta. Lusto tavoittelee tulevaisuudessa yhteiskunnallisesti entistä vaikuttavampaa museotoimintaa.
Lusto tarjoaa kaikille mahdollisuuden ymmärtää metsää ja metsäsuhteitamme yllättävistä ja uusistakin näkökulmista, tieteen ja taiteen keinoin. Uudistettu Lusto kertoo laajassa Metsäsuhteiden maa -ydinnäyttelyssä metsän ja ihmisen ikiaikaisesta suhteesta kuuden näkökulman kautta. Uusi ydinnäyttely on monikanavainen, elämyksellinen ja vuorovaikutteinen kokonaisuus, joka houkuttelee pohtimaan omaa metsäsuhdettaan ja käymään metsäkeskustelua. Metsän luonto -osio nostaa esiin metsän monimutkaisena ekosysteeminä, ilman ihmistä. Vihreä kulta -osio tarkastelee metsää ihmisen raaka-ainevarastona ja resurssina eri aikoina. Voimavara kertoo metsän ihmisille tuottamasta henkisestä hyvinvoinnista ja terveydestä. Savotta avaa metsässä tehtävää ja metsään liittyvää työtä sekä metsäammatteja moniulotteisesti menneestä tulevaan. Metsäläiset kuvaa metsän merkitystä suomalaisuuden ja identiteettien rakentumisessa. Kallisarvoinen metsä käynnistää arvokeskustelun. Mitä kaikkea metsä meille ja muille lajeille merkitsee?
Peruskorjauksen rahoittajat:
- Opetus- ja kulttuuriministeriö 50 %
- Savonlinnan kaupunki
- Metsämiesten Säätiö
- Suomen Metsäsäätiö
- LähiTapiola
- John Deere
- Stora Enso
- UPM
- Tornator
- Kesla Oyj
- Komatsu Forest
- MetsäGroup
- Marjatta ja Eino Kollin Säätiö
- Suur-Savon Energiasäätiö
- Einari Vidgrenin Säätiö
- MTK:n Säätiö
- Keskitien säätiö
Museoiden yö Mikkelissä
Museoiden yö on Keski-Euroopasta lähtenyt kulttuuritapahtuma, jossa jonkin kaupungin tai alueen museot, instituutiot tai kulttuurikohteet ovat avoinna yömyöhään ilmaiseksi tai yhteisellä pääsylipulla. Mikkelissä Museoiden yö! -tapahtuma on järjestetty vuodesta 2016 koulujen syyslomaviikolla.
Ohjelmallisella tapahtumalla on tarkoitus lisätä museon toimintaa, herättää näyttelyitä eloon ja madaltaa museovierailun kynnystä. Kunkin museon illan ohjelma on suunniteltu kohteen omien suuntausten mukaisesti, ja koko perheelle suunnattu tapahtuma päättyi puolilta öin.
Vuonna 2023 tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Mikkelin kaupungin kulttuuripalveluiden ja museotoimen, Jalkaväkimuseon sekä Sodan ja rauhan keskus Muistin kanssa. Tapahtuman tuotannosta vastasi Saara Vauhkonen. Kohteina olivat Mikkelin Taidemuseo, Jalkaväkimuseo, Suur-Savon museo, Mikkelin Valokuvakeskus, Päämajamuseo ja Sodan ja rauhan keskus Muisti, Kivisakasti ja Naisvuori. Museoiden yön kokonaiskävijämäärä oli 18 511.
Riihisaari – Vuoden museo 2023
Riihisaari – Savonlinnan museo valittiin Vuoden museoksi toukokuussa 2023. Valtakunnallisen kilpailun järjestivät Suomen museoliitto ja Kansainvälinen museoneuvosto ICOM. Tunnustuspalkinto jaettiin yhdeksättä kertaa.
Olavinlinnan kansallismaisemassa, Savonlinnan Riihisaaressa sijaitseva museo on näyttelyineen ja tapahtumineen monipuolinen käyntikohde, jonka keskeisiä kärkiteemoja ovat Saimaan sisävesiliikenne ja saaristolaiskulttuuri.
Riihisaari palkittiin hyvästä kehittämisotteesta ja vahvasta museon uudenlaisten roolien etsimisestä. Perusteissa nostettiin esille myös museon laajat verkostot sekä vaikuttavuus. Palkintolautakunta kiitti myös museon henkilökuntaa, joka tekee työtään positiivisella asenteella, omistautuneesti ja ammattitaitoisesti.
Vuoden museo -voitto on kokoaan suuremman museon osoitus määrätietoisesta kehittämistyöstä, joka jatkuu edelleen. Voitto on myös kaikkien Riihisaaren ystävien, Savonlinnan ja itäisen Suomen yhteinen voitto.
Vuoden museo -tunnustuspalkinto myönnetään museolle, joka on edistänyt merkittävällä tavalla museoalan yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta omalla toiminta-alueellaan. Se voi olla myös tunnustus kokoelmiin, näyttelyihin tai museopedagogiaan liittyvistä saavutuksista tai muusta innovatiivisesta toiminnasta.
Kotiseutumuseotoiminnan käynnistäminen ja kehittäminen Pieksämäen Jäppilässä ja Virtasalmella
Pieksämäellä aloitettiin kotiseutumuseotoiminnan kehittäminen Jäppilän ja Virtasalmen kotiseutumuseoissa syyskuun alussa 2023. Työn mahdollistaa kaupungille myönnetty Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) erityisavustus. Työhön palkattiin osa-aikaiseksi hanketyöntekijäksi seutuopiston opettaja Heli Laitinen, ja hanke kestää vuoden 2024 loppuun. Tavoitteena on saada kotiseutumuseoiden esineistö ajantasaiseksi ja 2020-luvulle tuoduiksi kokonaisuuksiksi syksyn 2023 ja vuoden 2024 aikana. Samalla aktivoidaan kyläläisiä dokumentoimaan ja tallentamaan omaa kulttuuriperintöään.
Syksyn 2023 aikana Jäppilän ja Virtasalmen kotiseutumuseoiden esineistö tallennettiin taulukkolaskentatiedostoon, ja seuraavana on tietojen siirtäminen maakunnalliseen PaMu-kokoelmatietokantaan. Pieksämäki-Seura ry on ollut vahvasti mukana, ja seurassa toimivalta museonjohtaja emerita Merja Heiskaselta on saatu asiantuntija-apua. Esineistön valokuvauksesta vastasi kaupungin mediapajan tietotekniikan opettaja Timo Naukkarinen. Pieksämäen kylät ry ja Virtasalmen ja Jäppilän kyläyhdistykset osallistuvat hankkeeseen.
Museokohteiden kunnostustyöt
Juva | Juvan museo, Juvan karjalaisten museo
Partalan päärakennuksen alakerran varastokäytössä olleita tiloja kunnostettiin tauko-, kokous- ja ryhmätiloiksi – työstä vastasi Juvan kunnan työelämäpalvelut. Myös vastapäisen väentuvan kamarin lattialankut uusittiin – työstä vastasi Järvi-Saimaan Palvelut Oy. Kustannuksista vastasi Juvan kunta.
Muita Partalan rakennuskunnostuksia jatkettiin rakennuskonservaattori Mari Luostarisen suunnitelmien mukaan. Väentuvan katto pestiin ja maalattiin paikallaan ollessa, ja lisäksi rakennukseen asennettiin vesikourut ja syöksytorvet. Ulkorakennuksen sementtitiilikate vaihdettiin huopakatteeseen, ja rakennuksen alimpia hirsiä vaihdettiin. Päärakennuksen ympäriltä leikattiin maata pintavesien ohjaamiseksi. Työstä vastasi Rakennusliike Avikainen Oy, ja kustannuksista Juvan kunta. Museovirasto tuki väentuvan kunnostusta harkinnanvaraisella valtionavustuksella.
Juva | Pattoin perintötalo
Pattoin perintötalolle valmistui päärakennuksen suojaverhojen säilytyskaappi sekä luontopolulle portaat kiviaidan ylittämiseen. Työstä vastasi Juvan kunnan työelämäpalvelut.
Navetan vintin ajosilta uusittiin kokonaan kesäkuussa – työstä vastasi kirvesmies Jorma Myyryläinen.
Pitkään vireillä ollut museosuunnitelman tavoite omenapuiden uusimisesta toteutui vihdoin kesäkuussa. Jo vuosia sitten otetut ensimmäiset pistokkaat menehtyivät, mutta tällä kertaa päästiin maaliin. Varttamisen ja taimikasvatuksen teki Puutarha Nyyssönen Leppävirralta, ja taimet istutti ja suojasi Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n puutarhatyöntekijöiden ryhmä. Töiden kustannuksista vastasi Juvan kunta.
Puumala | Liehtalanniemen museotila
Pitkään vireillä ollut liistekatiskan uusiminen nytkähti eteenpäin, kun liisteiden valmistusta testattiin kunnan maalla Kotkatsaaressa huhtikuussa. Kyseessä oli nuori ja oksainen mäntymetsä, joten puun valinta jouduttiin jättämään väliin. Työ tehtiin kokonaan käsityökaluilla, ja työstä vastasivat maakuntamuseotutkija, Tapio Hulkkonen ja Erkki Pesu.
Liehtalan päärakennuksessa kunnostettiin ulkopuitteet. Maakuntamuseotutkija ja rakennustutkija laativat yleisen työselityksen materiaalilistauksineen, ja ohjasivat kunnostusta. Työstä vastasi Puumalan Taideyhdistys ry Tapio Hulkkosen ja Erkki Pesun johdolla ja kustannuksista Puumalan kunta.
Lasien irrottamisen jälkeen ikkunapuitteet hiottiin varovasti poistaen irtonainen maali. Kiinni oleva maali karhennettiin, ja lasiaura puhdistettiin siklillä ja hiomapaperilla. Lasiura lakattiin sellakalla kahteen kertaan.
Maali valmistettiin itse, ja puitteet siveltiin kolmeen kertaan (pohja-, väli- ja pintamaalaus) molemmilta puolilta. Yhden ikkunapuitteen kulmasta poistettiin kaksi kulmarautaa ruuveineen, ja kulma uusittiin puutappisidoksella. Maalauksen ja sellakkakäsittelyn jälkeen valmistettiin notkea pohjakitti, jonka päälle lasit asennettiin lasituslangalla.
Varsinaisen ikkunakitin jäykkyyden löytäminen vaati useamman kokeilun. Kitin valmistukseen käytetty liitujauho loppuikin kesken, mutta sitä saatiin hankittua Pertunmaalta ES Perinnemestarilta. Kitin pintamaalaus tehtiin useampaan kertaan osin yhdistettynä muuhun ikkunapuitteen maalaukseen. Valmiiksi maalatut ja kitatut puitteet sovitettiin paikoilleen ja kiinnitettiin aukkoihinsa 2,5 tuuman kirkkailla nauloilla.
Lasit, jotka oli kiinnitetty ikkunalistoilla, tuettiin paikoilleen niiden aikaisemmilla listoilla, siltä osin kun listat olivat ehjiä. Uusia kittilistoja laitettiin vain siinä määrin, kuin se oli välttämätöntä. Uusien listojen profiili oli lähes sama kuin alkuperäisten.
Myönteistä kunnostuksessa olivat yksityiskohtaiset tarvikeluettelot ja työohjeet, tarvikkeiden toimitus tekijöille sekä tieto tarvittavasta tuesta edistyessä. Kielteistä kunnostuksessa olivat epävakainen ja osin tosi kylmä sää, työskentely osin avotaivaan alla, osallistujien osin vähäinen kokemus ja pitkä välimatka työpaikalle.
Haukivuori | Haukivuoren kotiseutumuseo
Haukivuoren kotiseutumuseolla kunnostettiin makasiinin puinen Kotiseutumuseo-kyltti ja teetettiin vanhan ajan tekstillä kilpi museolle kääntyvän tien haaraan.
Rantasalmi | Rantasalmen museo
Rantasalmen museolla öljymaalattiin riviaitan otsalautoja ja punamultamaalattiin vuonna 2019 uudelleenpystytetyn venetalaksen korvaushirret ja hirsipaikat. Riihen kylkiäisen katosta poistettiin ikääntyneet päreet, ja katto suojattiin pressuilla.
Näyttelyt, tapahtumat & muu toiminta
Kerimäki | Kerimäen kotiseutumuseo
Kerimäkipäivä | Kerimäki-seuran 60 v. -valokuvanäyttely | Pitäjänteatterin Kolme iloista rosvoa -näytelmä | Kansallispukujen tuuletuspäivä
Pieksämäki | Virtasalmen Valkeamäen maaseutumuseo
Maakirkko
Juva | Juvan museo
Uusi perusnäyttely: Pitäjästä palvelutaajamaksi – kirkonkylästä kunnaksi | Avoimien ovien päivä: Menneeseen kätketyt – koko perheen toiminnallinen museoseikkailu ja historioitsija Petri Talvitien yleisöluento aiheesta maaseudun maattoman väestönosan olosuhteet Savossa 1800-luvulla | Yhteislaulutilaisuus
Juva | Pattoin perintötalo
Vuositeemana sähköttömyys | Metsäkirkko | Kesäillan jooga | Teatteriryhmä Irtonaisten esitys
Suomenniemi | Lyytikkälän talo
Avajaispäivä ja yhteislaulua Vesa Erkkilän johdolla | Musiikkiduo Niitty- & Kytömäki | Kesän päätöspäivä
Hirvensalmi | Lepola – Ahti Karjalaisen synnyinkotimuseo
Perinneleikki- ja sanataidetyöpaja ”Ahdin lapsuusajan leikit ja haaveammattina kirjailija”
Kangasniemi | Pitkäpellon kotiseututalo
Kesäkirkko
Puumala | Liehtalanniemen museotila
Saaristolaispäivä | Pikku Ketun sirkus
Puumala | Konekiväärikorsu numero 4
Sotavankileiri 14 Kerimäen Riitasensuolla 1944 -näyttely
Suomenniemi | Suomenniemen museo – Nikkisen torppa
Urheiluaiheinen vuosinäyttely: Menestystä juosten, hiihtäen ja ajaen | Tonttuaitan sisustaminen
Rantasalmi | Rantasalmen museo
Kesänavaustapahtuma | Perinneleikkitapahtuma | Tarinapaviljonki/150 vuotta Eliel Saarisen syntymästä -juhla
Savonranta | Säimenen myllymuseo
Myllykirkko
Savonranta | Vuokalan mylly- ja sähkömuseo
Veikko Luostarisen maalauksellinen Savonranta -näyttely | Tuohitöitä kaappien kätköistä -näyttely
Enonkoski | Enonkosken kotiseutumuseo
Enonkosken kesäkohinat eli kesänavaus | Perinnepäivä | Vanhaa Enonkoskea – valokuvanäyttely Kyösti ja Heikki Loikkasen lahjoittamasta valokuvakokoelmasta
Mäntyharju | Iso-Pappilan museoalue
Muistatko vielä sen virren – kirkkomusiikkipitäjän historiaa -näyttely
Aikaisemmat vuodenkierto-tiedotteet ovat luettavissa osoitteessa etelasavonmuseot.fi/vuodenkierto .
Jorma Hytönen/Riihisaari – Savonlinnan museo, 15.5.2024
Sivun kuvat: Saija Veijalainen (Vuodenkierto-logo) | Riina Pesari/Mikkelin kaupungin museot | Jussi Kirmanen | Timo Seppäläinen | Pieksämäki-Seura ry | Johanna Kuusisto/Juvan kunta | Mäntyharjun museo | Kimmo Heikkilä (Riihisaari-logo) | Muut kuvaajatiedot on mainittu kuvakohtaisesti
Päivitetty 15.5.2024.