Palvelut
Palveluja maakuntaan
Aina vuoteen 1866 kaupankäynti oli periaatteessa sallittu vain kaupungeissa, sekä maaseudun markkinapaikoilla tiettyinä markkinapäivinä. Kaupan rajoituksia tosin kierrettiin yleisesti, ja Etelä-Savossakin kulki venäläisiä ja karjalaisia pientavaraa kaupitelleita kulkukauppiaita, niin kutsuttuja laukkuryssiä.
Maaseudun kaupan vapauttamisen jälkeen myös kaupunkilaisina pidetyt palveluelinkeinot saapuivat hiljalleen myös maaseudulle. Muun muassa uuden teknologian myötä ryhdyttiin harjoittamaan myös aivan uudenlaisia ammatteja, esimerkiksi valokuvausta.
Valokuvaaja Emil Tolvasen nurkkaus Rantasalmen museossa
Rantasalmelainen Emil Tolvanen (1898–1950) oli monitaitoinen henkilö, joka toimi muun muassa polkupyöränkorjaajana ja Rantasalmen elokuvateatterin osakkaana. Hänet muistetaan kuitenkin ennen kaikkea valokuvaajana. Hän kierteli etenkin kesäisin ikuistamassa erilaisia juhlia ja tilaisuuksia. Tolvasella oli myös oma valokuvaamo Rantasalmella. Hän oli taitava kuvaaja, ja rantasalmelaisilla olikin sanonta ”Selevä ja valamis ku Tolovase valokuva”. Rantasalmen museoon on sisustettu studio, joka muistuttaa Tolvasen valokuvaamoa. Esillä on Tolvasen käyttämä, suurikokoinen ammattilaiskamera, joka sopi parhaiten ateljeekäyttöön.
Säännöllinen postinkuljetus alkoi Suomessa jo aiemmin, vuonna 1638 ja säännölliset linjat ulottuivat sisämaahan jo 1730-luvulla. Postia kuljettivat postitalonpojat vaatimattomia verovapauksia vastaan. Postitalonpoikajärjestelmä säilyi Suomessa aina 1800-luvun puoliväliin saakka.
Postilinjan varrella sijaitseviin kaupunkeihin perustettiin postikonttoreita. Maaseudulle alettiin perustaa postitoimistoja 1800-luvun jälkipuoliskolla. Yleensä ne toimivat postitoimiston pitäjän kotona. Postitoimistoilla oli myös merkittävä rooli naisten työllistymisen ja sitä kautta itsenäistymisen edistäjänä. Toimistoja hoitivat usein postineidit. Tuohon aikaan naisten mahdollisuudet itsenäiseen tulojen hankintaan olivat melko rajoitetut etenkin maaseudulla.
Maalaispostitoimisto Ahti Karjalaisen synnyinkodissa Lepolassa Hirvensalmella
Ahti Karjalaisen synnyinkodissa Lepolassa piti postitoimistoa Ahti Karjalaisen vanhempi sisar Tekla. Lepolassa on näytteillä maalaispostitoimiston täydellinen kalustus 1900-luvun alusta ja puolivälistä. Kirjeiden ja lehtien lähettämisen ja vastaanottamisen lisäksi toimisto tarjosi myös Postipankin ja Veikkauksen palveluita.
Terveydenhoito oli Suomessa pitkälti kansanparantajien käsissä aina 1800-luvun lopulle saakka. Ensimmäiset kunnanlääkärit saatiin vuonna 1885. Maaseudulla organisoitua terveydenhoitoa ei oikeastaan edes ollut ennen tätä. Tilanne kuitenkin parani jonkin verran 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, muun muassa isorokko saatiin kuriin rokotusten avulla. Vuonna 1879 annettu terveydenhoitoasetus, joka esimerkiksi velvoitti terveyshoitokunnat puuttumaan epäterveellisiin asunto-oloihin, jäi silti etenkin maaseudulla pitkäksi aikaa vaille merkitystä.
Eteläsavolaisten terveydenhoito parani hiljalleen läpi 1900-luvun. Monia aiemmin vaarallisia tauteja opittiin lääkitsemään, ja joitain saatiin suorastaan hävitettyä. Nykypäivän eteläsavolaiset ovatkin terveempiä ja elävät keskimäärin pidempään kuin esivanhempansa 100 tai 200 vuotta sitten.
Sisälähetysseuran museossa Pieksämäellä
Sisälähetysseuran oppilaitokset ovat toimineet pitkän ajan, jotkut jopa yli sata vuotta. Suomen Kirkon Sisälähetysseura siirtyi sodan jaloista Sortavalasta ensin Kuopioon, sitten Pieksämäelle. Diakonissalaitos ja Kasvattajaopisto aloittivat uusissa tiloissa 1951.
Sisälähetysseuran museossa esitellään kirkon monipuolista sosiaalialan toimintaa ja koulutusta. Esillä on niin sairaanhoitoon, diakoniatyöhön sekä lapsi-, vanhus- ja vammaishuoltoon kuin päihdekuntoutukseen ja niiden opetukseen liittyvää esineistöä.
Nykyisin Sisälähetysseuran oppilaitoksen ylläpitäjänä toimii Kirkkopalvelut ry. Sillä on samassa pihapiirissä Koivurannan palvelukeskus, Lastenkoti ja perhetukikeskus Ruusu sekä muissa tiloissa Tyynelän kuntoutus- ja kehittämiskeskus. Pieksämäellä annetaan edelleen sosiaali- ja terveysalan koulutusta.
Potilaiden tekemät käsityöt Moision sairaalamuseossa Mikkelissä
Psykiatrinen hoito alkoi Suomessa kehittyä samoihin aikoihin kuin ruumiillisten sairauksienkin hoito. Moision sairaala, joka aluksi tunnettiin Mikkelin piirimielisairaalan nimellä, perustettiin vuonna 1927. Sairaalan museossa on näytteillä monenlaista psykiatriseen hoitoon liittyvää materiaalia. Erityisen mielenkiintoisen kokonaisuuden muodostavat potilaiden tekemät käsityöt. Työskentely oli hoitomuoto, mutta siitä oli apua myös sairaalan toiminnan rahoituksessa: potilaiden valmistamia tavaroita myytiin Mikkelin asukkaille, ja ne menivät hyvin kaupaksi. Esillä on myös potilaiden tekemiä taideteoksia. Myös esimerkiksi taulujen maalaamista käytetään hoitomuotona.
Viimeksi päivitetty: 9.3.2022