Kaivonkatsoja, Anteron haastattelu

1. Ne kaks on sit omia katsomia

JH: Kuka ne kaivot katsoi?

AM: Sitä alakuperäistä kaivoa, en tiijä kuka lie kattona. Ne kaks on sit, omia katsomia.

JH: Milläs tavalla tämä katsominen tapahtuu?

AM: No sormus. Lankaa roikkumaan, ja sillä konstilla. Välil tul katottua kellolla, mutta ne m’n sekaisin siitä.

JH: Kellot meni sekaisi?

AM: Niin, ne ei oikein pitänä aikoo sen jälkeen.

JH: Kokeilitko siä useammallakin kellolla?

AM: En, kun se yksi riitti.

JH: Mutta sä olit sitä mieltä, että se nimenomaan siitä katsomisesta tuli se vika.

AM: Niin mä arvelen.

JH: Eli se rupes jätättämään?

AM: Jätättäämmää ja joskus rupesi eestämään, että siinä.

JH: Ootko sieä aikaisemmin kuullut, että jollekin muulle ols tämmöistä tapahtunu?

AM: No ei oo.

JH: Mutta siirryit sitten takaisin sormukseen.

AM: Sormukseen ja pajulakkii, kyl jos se hyvä suon on oikein niin vetää sitten, pajunvarvullakkii.

JH: Mutta onko se sormus sitten niinku huonommassa suomessa–suonessa parempi?

AM: No sillä mä niinku enimmäkseen kattonut.

JH: Millainen sormus se on?

AM: Se on mikä sormessa on.

JH: Onko sillä mitään väliä, mistä aineesta se on?

AM: No sitä en oo sitten, että oisko tuo mutteri vaikka lankapäässä sama vaikutus?

2. Tavallinen ompelulanka

JH: Miten se käytännössä tapahtu se, että min¬¬–, millaseen narun siä laitoit ja miten siä toimit?

AM: Tavallinen ompelulanka ja, siihe tommoseen puolen metrin päähän roikkumaan se ja sillä sitten lähetään et kävelemään ristiin.

JH: Löytykö, löytykö ne paikat miten helposti tai miten pitkään ne–

AM: Se on aika tarkka siitä. Poikkisuoneen jos männöö, niin se heiluu poikkisuoneen se, sormuksen liike. Mut sit kun löytyy se risteys niin se rupppee sit siinä pyörimään, että.

JH: Tarkottaako poikkisuoneen, että se menee suoneen nähen poikittain?

AM: Niin kyllä kyllä. Mutta sitten, sit se lähtee pyörimään, kun tulee se risteys niin.

JH: Tekeekö se miten laajaa kaarta?

AM: Riippuu sit siitä voimakkuuvesta vähän.

JH: Eli siitä veen määrästä, vai?

AM: Niin niin, mikä siellä on sitä nestettä kulukemassa.

3. Teki sellasen herätteen siinä

JH: Mutta pajullakii oot kattonu?

AM: Olen. Isäni katto pajulla ja. Mut ei se siinä alkuvaiheessa, vaikka tuota. Sit tuota, isähän otti minua käsistä tai ranteista kiinni näi takaanta päin niin sitten se alkoi toimimaan. Teki sellasen herätteen siihe.

JH: Ja herätteen jälkeenkö se alko toimia–

AM: Kyllä kyllä.

4. Piäle kolomenkymmenen niitä voi olla

JH: No ootko siä kahtonu enemmän kun nää omat kaivot?

AM: No miä tuossa reknailin, että semmoinen, piäle kolomenkymmenen niitä voi olla.

JH: Onko ne miten kaukana?

AM: No ne on, hajallaan.

JH: Onko ne Ristiinan alueella vai kauempana?

AM: Voi olla. Sitä en muista et oisko Hankasalmi ollu kauein paikka?

JH: Eli jotenkin tieto on päässy leviämään, et siulla on…

AM: No se on sellanen tieto. Mä olin siellä nostamassa pylväitä Turun asennuspajale, niin siellä tul sitten puhheeks.

5. Mut tuulela siitä ei tuu mittään

JH: Ja miten siinä käytännössä siinä, jos siä sormuksen kanssa menit etsimään sitä kaivoa niin tuota missä asennossa siä piit kättä, olko se ruumiissa kiinni vai ruumiista erillään?

AM: No se on tuol lailla.

JH: Ruumiista erillään?

AM: Niin, mut tuulella siitä ei tuu mittään sit se, tuul heiluttelee jo muuten sitä. Siihen ei sua otetta.

JH: No oliko sillä mitään merkitystä, että, se piti olla vaikka, tai kummassa kädessä sitä piti? Oliko sillä merkitystä?

AM: Yleesä oikeessa, että ei se, uskalla vasemmalle puole laittoo sitä.

JH: Siä oot oikee kätine?

AM: Niin.

6. Kaikkiin tuli vesi

AM: Kaikkiin tuli vesi, mut tuota se on siitä syvyydestähän se on sitten, että, miten se, veten pinta vaihteloo. Jos siel ol kalliopohja tul ni, ei kait se, jos vesipinta mänöö alas ni, kalliohan sielä tuloo vastaan.

JH: Mutta, sillä sormuksellako ei pysty sitä syvyyttä–

AM: Sit pystyy sieltä vielä, siellä kaivon pohjalla jonkin näköisen arvio tekemään sillä, että.

JH: Kaivon pohjalla?

AM: Niin, ku jos sinne kallioon ast on kaivana, niin sitten se suattaa näyttee vielä sieltäkil jonkinnäkösiä lukuja.

JH: Eli luetko siä sitä kaarta, että miten laajan kaar–, liikkeen se tekee, siitäkö sie katot?

AM: No se riippuu siitä, miten voimakas veto sielä on. Mut yleesähän se on semmonen, kakskyt senttiä.

7. Sit jos menis päiväntasaajan toisele puolele

JH: Ootko tarkkaillut sitä, et kiertääkö se aina samaan suuntaan?

AM: Samaan.

JH: Onko se myötä- vai vastapäivään?

AM: No se yleensä lähtee tuota, näin päin pyörimään.

JH: Myötäpäivään.

AM: Nii. En tiiä sit, jos mänis päiväntasaajan toiselle puolelle, lähtööks se sitten pyörimään toisin päin. Ku joku sannoo, että hanasta kun puottaa vettä se pyöri, mut kun mänee päiväntasaajan tuole puole, se muuttaa suuntaa.

8. Kun ei perillistä ruvena tulemaan

JH: No, tuossa alussa ennen kuin haastattelu alkoi niin oli puhetta sitten siitä, että olit käynyt sängyn paikkojakin kattomassa.

AM: Yhessä paikassa piti käydä kattomassa, ku ei perillistä ruvena tulemaan niin pit sänkypaikka käydä kattomassa niin minä sit kävin siellä niin se sano sänkyssä viereen, nii mä sanoin ei tässä mitään tule hommista.

JH: Oliko siinä sitten vahva risteys tai?

AM: No siinä ol aika vahva risteys.

JH: Ja, oliko se nyt nimenomaan vesisuonen paikka vai tää maasäteily siinä vai molemmat vai?

AM: Eiköhän se maasäteily oo sitä mikä sieltä tuloo sen veten mukana.

JH: Elikkä ne on sama asia?

AM: Nii.

9. Joku kokeiloo rautakangin kaa

JH: Pitikö se aina olla paju sitten millä, millä kokeili vai oliko joku muukii puulaji?

AM: No oon semmosia nähnä, että joku kokkeiloo rautakankikan kaa ja kompassilla ja.

JH: Miten se rautakanki toimii sitte?

AM: No se pistetään olalle noin niinku vaateriin. Sit lähetää niinku kävelemmään yhteen suuntaan, niin sit se mänöö putovaa siitä alas, mutta en mä tiiä. Tai sitten tuota kompassilla rautakanki sit siihen, sillä se näkköö sit sen syvyyden. Missä syvyyvessä se vesi siellä on. Niin monta kertoo, kun se muuttaa se suunnan. Kompassin neula ni.

JH: Eli sitä kompassia liu´utetaan sitä kankee pitkin?

AM: Niin ylös ja alas. Se on ihan sama, ku tässä sormuksellakii, että se on se kuuskyt senttiä kerta.

JH: Syvyysmitta?

AM: Nii. Pyörimäliike o. Se lähtee pyörimään, pysäytettää. Se o se kuuskyt senttiä. Niin monta kertoo, kun se lähtöö pyörimään niin se on aina se kuuskyt senttiä. Ja sit kun se tuloo siihen suoneen niin, sit se vaan tällälailla lekuuttaa siinä sitten niinku vetopieles.

JH: Eli kun siä tuut siihen paikalle ja huomaat, että tässä nyt on voimakas, siä pysäytät sen sormuksen ja se lähtee uuvelleen liikkeelle?

AM: Nii, se lähtee niin monta kertoo liikkeelle, kun se haluaa siitä, paitsi sit, kun se saavuttaa sen lasketun syvvyyen ni se on.

JH: Elikä niin monta kertaa pysäytät sitä, kunnes se liike lakkaa?

AM: Nii, nii sit se lakkaa. Sit, jos koettaa suaha pyörimään niin se niinku pysyy siinä keskipisteessä.

JH: Onko tää toiminut samanlailla kaikissa siun kaivoissa?

AM: Samal lailla.

JH: Onko sitä sitten todennettu, jos siä oot niinku laskenut siitä, että kuudellakymmenellä senttimetrillä sen ja ne kerrat niin onko tää sitten todennettu, että se suurin piirtein siinä syvyydessä sitten vesi tuli?

AM: Siihenhän se on luotettava.

10. Se ois semmosissa kymmenen metrin ruutuloissa

AM: Se on semmone, miä oon kattonna, että se olis sellasissa kymmenen metrin ruutuloissa.

JH: Suonet?

AM: Niin, se verkosto tuola muan alla. Mitä suonia sit onkaan mutta, sillä perusteelaha se etitään, että löytyy suon, kävellää suonen mukasesti. Etitään sit se voimakkain suon.

JH: Kuuluuko siihen miten paljon yleensä aikaa, jos kaivoa joutuu jollekin ehtimään?

AM: No millon mitenki. Ei sitä voi niin ku.

JH: Mutta tunnissa pitäis varmaan löytyä vai?

AM: No kyllä se varmaan tunnissa löytyy.

11. Kepin kanssa piti koitella

JH: Onko semmoisia tullut vastaan, että se veen tulo on niin voimakasta, ettei renkaita ennätä laittaa?

AM: No tuossa mikä ensimmäinen mökki, kun tullee tänne tielle niin siinä kaivettiin sellanen kaivo että, siihen tul niin paljon vettä, että kepin kanssaha ne pit koitella, että  se renkas ol sillä pohjassa ja kalleeha se viimeinen renkas vähän jäi sinne.

JH: Mutta vettä tuli reilusti?

AM: Vettä tuli semmosesta niinku neljä tuuman putkesta.

12. Samanlaine vesisuonihan siinä on

JH: Kun siä pystyt syvyyttä kattomaan, kattomaan sillä sormuksella, niin pystyt siä sillä pajunvitsalla myöskin sitä syvyyttä arvioimaan?

AM: Kyllä sillä pystyy silläkii. Sehän tapahtuu siinä, kun se pietään näin päin kiinni. Ei näinpäi ku näinpäi.

JH: Elikkä kämmenet ylöspäin tai, joo.

AM: Nii lähdetään kattomaan. Siinä mistä se lähtöö vetämään, otett–, vettää se mänöö alas. Askelilla mitataan miten monta askelta kerkiää ottoo, kun se nousoo takaisin siihe vaakatassoon. Siinä on sen syvyys sit.

JH: Askelmitta.

AM: Yym.

13. Askeleella mitataan

JH: Jos on joku lähdepaikka, niin ootko käynyt kokeilemassa, että pyöriikö siinä sormus?

AM: No samanlainen vesisuonhan siinäkin on, että.

JH: Mutta et oo käyny kokeilemassa?

AM: Olen käynyt.

JH: Olet?

AM: Olen.

JH: Onko se siinä se liike voimakkaampi, kun se vesi tulee jo heti pintaan?

AM: No se voi olla pikkuisen voimakkaampi, mut että, mutta ei siinä suurta eroa ole.