Kaivonkatsoja, Arton haastattelu

1. Toinen kaivo on minun oma kahtoma

JH: Montas kaivoa tässä talossa nyt sitte on? Onko yks vai useempi…

AP: No kaks kaivoo on nyt, että tää toinen kaivo on miun oma kahtoma ja tää alkuperänen kaivo nii siitä ei oo tietoo, että kuka sen on alunpittäen kahtonu, mutta. Meillä on toinen kaivo tuolla raktoritallin takana se tehtiin tuohon tai autohallii varten niin sen on kahtonu ja kaivanu ite.

JH: Millos tämä tapahtu?

AP: Kaks vuotta sitten.

JH: Ja vesi tuli?

AP: Vesi tuli ihan sieltä mistä näyttikii. Varpu näytti ja hyvä vesi onkii ja, ja se on semmonen neljä metrii syvä on ja on ja hyvästi riittää vesi kuivanakkii aikana.

2. Katon piäasiassa varvulla

AP: No, niinku mie katon piäasiassa varvulla mut onhan niitä konstia muitakii, että sehän on kultasormus ja rihmanpiässä tai sitten ihan vaikka rikkakin on narunpiässä, niin se näyttää kyllä. Suonen suuntasesti heiluu. Se suoni kulkee siitä risteyskohtaa, se tulloo suonesta niin se alakaa pyörimään ja, ja oon kuullu erinäisii muitakin tapoja millä kahotaan vaikka kuivalla lauallakii ku se laitetaan vaaka-asentoon ja sitten ku se suonen kohalle lauan pää tavottaa nii sillo se lähtöö taipumaan sinne elikkä ettee ja rautakangilla iha samala keinon. Ku laitetaan käen päälle rautakanki ja lähetään kävelemmään nii se… se lähtöö kiäntämään sitä kangin päätä, kun suon- vesisuoni tulloo kohalle.

3. Oon tehny kaivoja

AP: Mut miun, miun tota nii on piä- sellanen varpu et on, on näile tehny kaivoja, urakoinu ja, ja ylleensä ku menen paikanpiälle nii mie kahon maaston muodot ja, ja vähän vinkkiä siitä, että missä päin mahtais olla ja paju on semmonen missä paju kasvaa nii se ylleensä on hyvä, hyvä vinkki siitä et siellä vessuonet kulkoo ja tietysti se pittää kahtoo sitte jos johonkin tontille männää niin miten likakaivoje sijainti ja muut että, miten se sattuu ylleesä siihen tontille se kaivo sitten, mutta. Mutta paju on hyvä vinkki, missä paju kasvaa nii siellä ylleensä vesisuonet on.

4. En oo kokkeillu lautoo tai rautakankia

JH: Puhuit näistä muista tavoista niin, ootko sie nähnyt käytännössä tai sitten kuullu näistä?

AP: Oon kuullu, kuullu et en oo, en oo ite kokkeillu kyllä niinku lautaa enkä rautakankia, mut oon kuullu että niilläkii on kahottu kaivon paikkoja, että. Mutta kultasormuksen kyllä sen, sen oon kyllä kokkeillu. Ku aikanaan oli sänky, ihmettelin ku jalkoja suoni yöllä hirveesti ja oli levoton nukkuminen sitten joku sano, että siulla on… että onko vesisuonia sängyn kohalla kulukoo ja, sen katoin kultasormuksella ja kyllä se, kyllä siellä vesisuonet meni sängyn poikki, että siitä syy löyty että minkä takia levottomasti nukku ja silleen jalkoja, jalkoja suoni. Että siihen peltilevy sängyn alle niin se autto siihen. Se loppu siihen sitten.

JH: Mitä materiaalia se pelti oli?

AP: No kuparipeltihän on kaikkein paras ois siihen, mutta, mutta tota, en nuukuksissain kuparipeltii raahtinu ostaa nii ihan ja sitten folio, foliohan käyp ihan ihan hyvin siihen tarkotukseen kansa, että se eristää tavallaan sen maasätteilyn siitä.

5. Sängyn kohalla, että onko vesisuonia

JH: Onko siulla ollu sitten ku oot kaivoja kahtonu ja sitten oot tään, tään vesisuonen kohan– vesisuonen kohan kahtonu niin ootko siä sitten jossakii muussa paikassa joutunu myöskii vesisuonia kahtomaan silleen talon sisällä, että ei oo sänky siinä?

AP: No en oo käyny oikeestaan kahtomassa, että kyllä se on. Kyllä se on ihan kaiva- minkä kotonta ite oon tiältä kahtonu kyllä että, että jos tota sängyn, sängyn kohalta, että onko vesisuonee. Ne on ylleensä kellä on ollu nukkumisvaikeuksii nii kyllä oon sanonu, että kannattaa tarkistaa se onko vesisuonet tuota, ainakin semmosella kellä niinku varpu taipuu niin se on tuota taipuvainen sitten reagoimaan näihin vesisuoniin muutenkii sitte jos ne on, on sängyn, sängyn, sängyn alla kulukoo.

JH: Siä puhuit tästä, että pannaan pelti tai folio, niin ootko siä mitään muuta konstia kuullu siitä, muuta kun vaihtaa sängyn paikan, mut jos haluaa siinä samalla paikalla olla?

AP: Nii-in, no on, on nähny joskus netistä katoin niin kupari… kupariputkesta tehty semmonen kierukka, joka tavallaan, mut en oo sitä kokkeillu, mutta semmostakkii konstii on käyttäneet.

JH: Muistatko miten se oli sitten, oliko se sängyn alla vai…?

AP: Sängyn alla. Siinä kohti missä vessuonet kulukoo ni.

6. Ihan sattumalta kokeiltiin

AP: No, no ihan sattumalta silleen tuolla kokeiltiin tuota, että kellä se varpu taipuu ja sitte huomasin et kyllä se ylleensä miulla taipu, suonen kohalla ja sitten ku on noita vesikaivoja tehny nii oon kyllä sitä käyttäny hyödyks sitä taitoo, että kyllä sieltä ylleensä vesisuonet tulloo, mihin se varpu näyttää että. Ja sen syvvyyenkii pystyy varvulla kahtomaan, että missä syvyeessä vesisuoni kulkoo, että lähetään kulkemaan sen vesisuonen piäle otetaan vesisuonen piäle ja takasin ja sit takasin ja sit, siinä kohti herkii vetämästä varpu missä kohti, missä syvvyyvessä on vesisuonet. Että jos kaks kertoo kävelet tätä ja kolmannella kerralla ei vejä ennää, niin se on kahessa metrissä vesisuonet, ja senkii oon kyllä pannu merkille et se pittää paikkansa.

JH: Eli kun siä löyvät vesisuonen tai sen risteyskohan, että tohon tulis kaivo niin siä siis kävelet ees taas siinä päällä ja pois?

AP: Se varpu herkii vetämästä sitten. Sille ku laskoo monta kertaa se vettää niin siinä, siinä tietää missä kohti herkii vetämästä, niin se on siinä syvvyyessä ylleesä vesisuoni.

JH: Eli jos siä vaikka neljä kertaa tuut siihen ja pois niin se on neljässä metrissä? Onko tää, tiesitkö tän heti alussa vai tuliko tää niinku kokemuksen kautta tää?

AP: Kokemuksen kautta se on tullu ja tai oon kuullu sit jossain että näin, näin pystyy tekemään. Et sitä sitten kokkeilin itekkii, ja kyllä se, kyllä siinä näin käyp.

7. Sanotaan, että pajulla pittää kokkeilla

JH: Onko se varpu mitä materiaalia?

AP: No sillä ei oikeestaan ku sanotaan, että pajua. Pajulla pittää kokkeilla, mutta sillä ei oikeestaan oo, mie oon kahtonu, oon lepällä ja pihlajalla ja pajulla kokkeillu nii kyllä se vettää ihan samalla keinolla. Sillä puu-, puulla ei oikeestaan näe olevan paljon merkitystä siihen että, kyllä se leppä taipuu siinä missä pajukii ihan samalla keinoin.

JH: Mutta se on oltava lehtipuu?

AP: No, no lehtipuuta on kyllä, en oo pihkapuuta en oo kyllä kokkeillu, mutta se on vähän hankalaa ehkä pihkapuussa ei oikee saa semmosta varpuu tehtyykään ehkä, että voishan sitä kokkeilla joskus sitäkii.

8. Periaatteessa sellanen yyhaaraoksa

JH: Millanen se varpu pitää olla vai onko sillä mitään merkitystä sitte, pituudella, paksuudella tai millään muullakaan?

AP: No, periaattessa semmonen yyhaaraoksa ku jostain löytyy, että semmonen sormen paksunen reiluus on ja sitten se otettaan semmonen nurinpäin ote siitä tavallaan siitä varvusta, että se kiännetään ylöspäin nii se, se lähtöö sitten taipumaan ku suonen kohalle tullaan, että. Että semmonen reilun sormen paksunen ku on niin se on iha hyvä, hyvä siihen.

JH: Onko se oltava aina tuore puu?

AP: No, ehkä se paremmin toimii tuoreella, en oo kokkeillu kyllä kuivalla, kuivalla koskaan, mutta tuoreella ylleensä kahon sieltä, paikanpiälle kun mänen tuote nii sieltä kahon sopivan, sopivan varvun ja sillä kokkeillen et ei. Tuorehan se on aina ylleesä mitä, millä oon kokkeillu sitte.

9. Yks paikka on tullut vastaan korkeela mäellä

JH: Onko tullut semmosta tilannetta vastaan et siitä tontilta, tai siitä kohasta tai alueelta ei löydykkää semmosta suonta mihin kannattais kaivoa lähtee tekemään?

AP: No, ei oikeestaan oo kyllä, oikeestaan oo tullu semmosta vastaan. No yks, yks paikka on tullu vastaan semmosella korkeella mäellä mihin tehtiin kaivo kuus metrii syvä eiku oliks se kaheksan metrii syvä kaivo ja siinä varpu taipu, taipu kyllä tota, mutta se oli korkeelle mäelle ja ei siihen, siihen ei vettä tullu, että se jäi vähän mysteeriks että, että mistä syystä se varpu siinä kohti taipu vaikka ei vettä tullu, että oliko sitten, ku on kuiva-aika siellä korkeella mäellä, että siellä ei sitten ollu, ne vesisuonet oli siellä maassa, mutta, mutta vettä ei ollu sitten kuitenkaan kulkemassa, että. Se, se jäi vähän mysteeriks kyllä, mutta muuta hutia ei oo kyllä tullu tähän mennessä, et oon varmasti toistakymmentä kaivoo jonkun matkoo kahtonu ja tehny ite, että kyllä, kyllä, kyllä ne yleensä on onnistuna.

10. Varpu pittää olla taivutettuna

JH: No palataan siihen varpuun vielä niin. Onks se niinku niin käsissä taivutettuna niin, onko sillä käsien asennolla sitten väliä että, tai siinä että käveletkö siä suorassa tai kyykyssä tai onko käet tuettuna ruumiiseen vai irrallaan?

AP: No irrallaan ne ylleensä on ja sitten se varpu pittää olla taivutettuna sillo niinku, niinku ylä- ylöspäin kärki että sillon nilapuun aikaan ku ottaa niin se lähtee kuor irti siitä oikeen se, se vettää niin kovaa vetoo sitten sillä varvulla ku vesisuon sattuu siihen että. Että ylleensä kulen et käet on irti kropasta, että se täälä etupuolela että. Mutta en oo sitä kokkeillu et onko vaikutusta sitten jos sen vettää kiinni ihan tuohon.

JH: Onko millään vaatetuksella tai kengillä, ootko huomannu onko vaikutusta?

AP: Eei, en usko, että on.

JH: Ootko kokeillu koskaan metsurisaappailla kahtoa kaivoa?

AP: No, ei varsinaisesti metsurisaappaat, mut työkengäthän mulla on kyllä ylleensä et on semmoset työkengät mis- missä on niinku pohjat, että ei naulanpistosuojat ja kaikki nämä, että en usko että sillä kengillä mittää vaikutusta siihen oo.

JH: Mut niissä siun kengissä ei oo metallia?

AP: No, ei taija nykysissä olla noissa pistosuojatuissa kengissä metallia ennää, mutta kuitennii. Täytyy tuokii testata joskus että.

11. No varmaan semmonen kakskymmentä vuotta

JH: Mites kauan tästä aikaa on ku siä huomasit et siulla se taito on?

AP: No varmaan semmonen reilu kakskymmentä vuotta, sitten.

JH: Onko tässä ollu pitkiä taukoja välissä, jos kahtakytä vuotta ajattelee ja kahtakymmentä kaivoa ni?

AP: Niin, on onha siinä joku vuos välissä että ei oo ollenkaan. Ollenkaan tehty kaivoja, mutta sitten on niinku tänä vuonnakii tai nyt on kaks kaivoa, vesikaivoo. Nyt toisen, toinen käytiin tekemässä tossa tällä viikolla ja toinen on pitäs tässä tän kuun lopulla tehä vielä. Johonka oon jo valamiiks kahtonu paikan.

JH: Siä katoit nää molemmat paikat?

AP: Kyllä.

JH: Ja toinen on jo valmis?

AP: Toinen on valmiina, että se, se näytti kaks-, kahteen metriin tuota vesisuonet ja kyllä se aikalailla piti paikkasa. Et semmosen reilu kolome metrii muanpinnasta suatiin kaivettuu sitä, ku tuli kallio vastaan sitten semmonen kallion kopero että siihen, siihen suatiin ne renkaat sitten laitettua ja. En oo käyny nyt kahtomassa mut epäilisin et siellä metri vettä on varmasti siellä kaivossa ainakii. Suonet, suonet tuli siltä korkeuvelta.

12. Kyllä sen langalla ja sormuksella tai rikalla

JH: Niin, oystyykö sen sieltä miten kattomaan, että suoni menee kyllä ja tuossa tulis haara mahollisesti tossa kohtaa?

AP: Kyllä sen niinku langalla ja sormuksella tai rikalla sen pystyy kahtomaan sen haarakohan ku se lähtee pyörimään se siinä haarakohassa se rinki, ja normaalisti se kulkee sen suonen, elikkä yks suonen männee niin se kulkee suonen suuntasesti, sit se heiluu tälleen ja sitte kun tullaan haarakohtaan se pyörii rinkiä, mut sitten varmuuvella ku mie katon mie aina kävelen semmosen ringin ympäri sitten, että mie nään että tulleekko siitä use-useammasta suunnasta niitä suonia. Mutta ei se, niinku tonttiloille ku tekköö kaivo niin ei se joka paikkaan pysty semmosta niinku haarakohtaa ehtimään se ei sitte satu tuota, sijainniltaan oikein, että kyllä se, ku löyvetään suoni siihen, siihen suonen kohalle sitten tehhään, jos ei, jos ei oo haarakohtaa mahollista ehtii. Mutta kaikkein paras paikkahan se on se semmonen jos löytää sen tai pystyy tekemään semmoseen haarakohtaan sen kaivon niin sillonha sen veen tulo on niinku parempi aina ku on usseempi suoni tulloo siihen.

JH: Sanoit, että sormus tai prikka näyttää myöskin niin, mitä siä tällä prikalla tarkotat?

AP: Metalli, ihan rikka, että tämmönen pultin, pultin rikka. Vaikka laitetaan narun päähän niin se ihan samalla keinoi toimii ku sormus langan päässä. Sitä on testattu joskus tuolla korjaamo Pesosen pajalla, Välikkö-Pesoseksi sanotaan, nii siellä testattiin et toimiikko se rikka ja naru, nii kyllä se iha, toimii ihan samalla keinoin ku sormus ja lanka.

JH: Mutta siä et oo sitä harrastanu?

AP: Een oo, en oo kyllä mie, kyllä mie varpuun luotan siinä. Et ei, sen tarkempia analyysia tarvii tehä mitä varpu näyttää.

13. Sellasen kaivon tekeminen on helpompi

JH: Pystyykö sitä arvioimaan sitten, et tuleeko se miten, onko se voi-, tulleeko se voimalla, puhkeeko se suoni vai tuleeko se vettä hitaasti?

AP: Hm, no semmosen kaivon tekeminenhän on helpompi, helpointa jos se tullee hittaasti siihen, että se voi olla että ku sitä kaivetaan sitä muata nii tuntuu siinä ei oo vettä olemassakaan mut se tavallaan sanotaan et se säikähtää se suon, suon ku sitä tongittaan että. Sitten ku sen antaa olla sen montun auki vähä aikoo nii sitte alakaa niinku puhkeemaan sieltä tullee, lähtee tulemaan sitä vettä sieltä suonesta, että se tavallaan tiivistyykö se mua siihen suoneen sitte, että se ei niinku, se ei välttämätä heti näytäkkään mutta oikeen hyvä vesisuon missä on, niin sitähän lähtöö tulemaan sitte iha reilusti ja semmonen on hankalampi sitte suaha renkaattii, jos oikeen semmonen voimakas vesisuon on mihin vettä, niin se alkaa lankiimaan sitte se mua siitä montusta, että se on. Siinä tulloo se hankaluus suaha sitten ne renkaat sinne sitte asetettuu silleen kunnolla paikalleen, mutta semmonen, missä varovammin tulloo vettä, niin se on sit helpompi, helpompi tehä semmonen kaivo sitten.

JH: Mutta pystyykö sitä sillon kaivon katsomisen aikana päättelemää, että onko tässä voimakas vedentulo vai vähäne?

AP: No kyllä se, kyllä se tuntuu varvussa sitten jos on, jos on voimakas suoni, niin kyllä se ihan se käyp tähän rystysiin se, ja se tuntuu täällä iha semmosena niinku kipuna. Jos on oikeen voimakas vesisuoni ku sen varvun kanssa menet nii se, se tuntuu täällä nivelissä ihan.

JH: Eli ku siä puristat sitä varpua nii siä tunnet sen nivelissä sen voiman?

AP: Kyllä. Kyllä se, kyllä se oikeen voimakas suon ku on nii se tuntuu kyllä ihan.

14. Kuparilangalla noita kaapelin paikkoja

JH: Kun oli tää toinen, toinen vaihtoehto et oli tää kultasormus tai aluslevy, ja sitten oli tää puuvarpu, niin ootko kuullu, kuullu tai nähny että käytetään metallivarpua?

AP: En, en oo. En oo sitä, mutta tuon kupari tällä langalla niin noita kaapelinpaikkoja, että missä kaapeli kulkee, niin niitä oon nähny kyllä. Mut ei oo itellä semmosta, en oo kokkeillu ite, mutta mutta kaks kuparilangan pätkää jos laitetaan ja kuletaan niin ne mennee ristikkäin siinä langa- kaapelin kohalla ku kaapelin yli männään, että sen oon kyllä nähny, että silleenkin pystyy kaapelin paikan kahtomaan.

JH: Oliko tässä siis kaks erillistä kuparilankaa?

AP: Joo, kyllä. Taivutettuna silleen, että pietään vapaasti tuossa ihan rennosti tuossa käen, että se löysästi kiinni niistä kuparilangoista ja sitten kävellään. Ne on erillään, niin ne mennee sitten ristiin kaapelin kohalla.

15. Oon sitten yllyttänyt, että kokeile

JH: No ku sinulla on tää taito katsoa tää vesisuoni, kaivon paikka, niin onko joku, joku pyytänyt siua opettamaan kaivonkatsomista?

AP: No ei oo pyytänyt varsinaisesti, mutta oon kun näitä johonkin tontille, kesämökki tontille ku on käyny tekemässä niin oon kyllä sitten yllyttänyt, että kokeilla että tota taipuukko, taipuukko heillä. Ja kyllä siellä muutamia on semmosia ketkä, ketkä sitten huomas, että joo kyllä tää taipuu, että kyllä sen, en mie usko että se kovin ainutlaatunen taito on tääkään. Et kyllä se varmaa, jos kokkeilee useempi ihminen, ni kyllä kyllä se aika, aika monella taipuu se varpu. En tiiä mistä se johtuu sitten ihmisissä, että toisilla se ei, ei toimi ja toisilla toimii, mutta sen oon kokkeillu, että tuolla aikonnaan että, ku useemmalla ihmisellä kellä ei taipunu ja sitten mie otin tota kiinni ranteesta, molemmista ranteista ku se piti varpua kiinni, nii se lähti taipumaan sillon että, että joku taika siinä on mut sitä en tiiä mikä.

JH: Ootko siä kuullu teorioita siitä tai että selityksiä miks, miks jollakin toimii ja millä ei–

AP: En, en.

JH: –ja minkä takia?

AP: –en oo kuullu kyllä. En oo kuullut, et mikä siinä on sitten.

16. Ilmiltähän miä sain sen vinkin

AP: Ilmiltähän miä oikeestaan sain siltä, sieltä Hankavaaralta sen vinkin siitä sängyn alla olevista suonista, että se on, se oli kahtonu kansa niitä, ku oli semmosia vanhoja ihmisiä, jotka oli ollu vaivoja aina, ollu vaikka minkälaisia ja sitten se oli kahtonu näitä, että sängyn alta ne vesisuonet paljastanu, ni tavallaan ku oli sängyn paikan muuttanu nii vaivat oli hävinny ja siltähän miekin sen vinkin sain tavallaan et mie katoin sitte ite et onko miun sängyn alla vesisuonet ja ne niihän ne oli.

17. Ihan huuhaanahan ne pittää moni

JH: No, ootko kohdannu sitten tämmöstä epäuskoa tätä siun kykyä kohtaan vuosien varrella?

AP: Oon. Oon, kyllähän ne ihan huuhaanahan ne pittää moni tätä, että tätä touhuu mutta. Semmosia tonttilaisia ketkä, ketkä on ollu mukana kahtomassa sitte sitä kaivon ehtintää ja sitte ku ne on ite kokkeillu nii sitte ne niin ku tavallaan silimät aukivaa, että ei, ei, ei ne oo ikinä uskonu et näin voip olla, mutta. Mutta kyllä kuka kokkeiloo sen, sen sitte näkköö, mutta. Mutta onhan niitä paljon ihmisiä, jotka ei usko ollenkaan siihen touhuun, et se on. Ne kuvittelloo että kun kaivetaan vaan tuolta muasta niin kyllä ves löytyy kun lähetään kaivamaan, mutta en mie kyllä lähe kaivon tekkoon koskaan silleen et ei katota et siinä vessuonia on.

18. Että miten ne on saaneet ne kivikaivot

JH: Ootko, ootko miettiny sitä, että nyt kaivetaan se kaivo ja laitetaan renkaat, mutta ku ennen tehtiin kivikehä, kivipuitekaivo, että, ja sillonkii sanotaan et sillonkii oli varmaan kaivonkatsojia paikalla ja se oli aika hitaa- hidasta lähtee se kivikehä, kehä tekemään, et ootko koskaan miettiny, että miten ne, miten ne vanhaan aikaan ratkas tääs, jos vettä tuli vähän liikaa?

AP: Niin kyllä sitä, kyllä sitä oon ihmetelly, että miten ne, että miten ne on ne kivikaivot suanu oikeesti kudottuu silleen että ne. Mutta kyllähän ne varmaan on pitäny sitte olla jonkun koko ajan sitä vettä lappamassa pois sit että, koska eihä, ei se ei se oikkeestaan muute, muute ehkä onnistu. Mut kyllä siinä on kovan työn takana se on ollu ku kivikaivo on tehty että.

19. Onhan niitä savikkoja

JH: Onko täälläpäin sitte ollenkaan tämmösiä kovia et tulis joku kova savikerros vastaan siellä?

AP: Onhan niitä savikkoja. Ylleensä savi, nytten niin tehtiin tuonne semmonen savikerros on ja, sitte sen savikerroksen alla tulloo tuommonen kova kivimarreikko. Sen jälkeen sen tietää ku se kivimarreikko tulloo sen savikerroksen jälekeen, nii nyt on kohta on vettä kaivossa et sinne pääsee läpi siitä semmosesta kivimarreikosta, niin sen jälekeen tullee vettä ja sitten saattaa tulla ihan pehmy pohja sitten sen jälekeen, että, että se pitäs joissakii paikois hyvä turvautuu ihan pohjallisseen renkaaseen sitte kun sattuu semmonen oikkeen höttöpohja olemaan et se ei sitten, se painuu se rengas muuten sinne höttöpohjaan tota, jos ei, mutta jos pohjallinen rengas, niin se pelastaa sitä. Että sieltä saumoista sitte se ves tulis vaan siihen kaivoon.

JH: Että se pystyy puskemaan saumoistakin siihen?

AP: Kyllä se, kyllä se tullee sieltä renkaihe saumoista. Mutta ylleensä jätetään ne alemmat renkaan saumat niinku tiivistämättä ja sitte ylempii kerroksiin 

laitetaan tiivisteet, ettei pintaveet pääse menemään.