Konekiväärikorsu numero 4

Konekiväärikorsu numero 4

Konekiväärikorsu sijaitsee Puumalan keskustassa. Korsu on Valtiovarainministeriön omaisuutta, mutta sen avoinnapidosta huolehtii Puumalan kunta. Betonirakenteinen korsu rakennettiin vuonna 1941 osaksi uutta pääpuolustuslinjaa, joka nimettiin jatkosodan lopussa Salpalinjaksi.

Salpalinja rakennettiin vuosina 1940–44 itärajalle puolustuslinjaksi, ja se oli siihen mennessä maan historian suurin rakennustyö. Puumalan konekiväärikorsun lisäksi saman kaltaisia betonikorsuja rakennettiin noin 700. Lisäksi Salpalinjaan kuului mm. puurakenteisia majoituskorsuja, konekivääripesäkkeitä, tykkiasemia sekä noin 350 kilometriä taistelu- ja yhteyshautaa.

Korsun seinät ovat teräsbetonia ja vahvuudeltaan 160–210 cm. Tilaa korsussa on puolelle joukkueelle eli 20 miehelle. Korsussa on myös oma kaivo, viemäröinti ja ilmastointi, eli siinä olisi ollut mahdollista puolustautua melko pitkäänkin ilman ulkopuolista huoltoa.

Korsun aseistuksena oli Maxim-konekivääri, jolle oli suunniteltu teräksinen jalusta. Lisäksi näkyvissä on naamariliitin, jonka kautta ampuja sai raitista ilmaa korsun ulkopuolelta, sekä vesijohtoliitin vesijäähdytteisen konekiväärin jäähdytystä varten. Lisäksi korsun lähelle on suunniteltu panssarintorjuntatykin asema. Näytteillä oleva 45 mm:n panssarintorjuntatykki on vedetty suojaan korsun ulkokäytävään.

Aukioloajat 2021

30.6.–31.7.
ke–su klo 11.00–18.00

Pääsymaksut

Vapaa pääsy.

Tiedustelut

Puumalan matkailuinfo:
Puh. 050 562 0706

Osoite ja kartta

Pappilantie 2
52200 Puumala

Karttapaikka

Postiosoite: Puumalan kunta, Keskustie 14, 52200 Puumala

Linkit

Korsun matkailuesite (PDF)

Korsun esite (PDF)

Puumalan matkailusivusto – näe ja koe

Konekiväärikorsu numero 4 Etelä-Savon kulttuuriperintötietokannassa (esku.fi) 

Salpalinja/Salpakeskus

Salpalinja – valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) 

Etelä-Savon elementit – Tuli – Sota-ajat itsenäisessä Suomessa

Viimeksi päivitetty: 27.4.2021

Siirry sivun alkuun