Vuodenkierto 2022

Ulospäin repeytynyt ruutupaperi, jonka aukossa on metsää sekä teksti vuodenkierto Etelä-Savon museoissa 2022.

Magiaa, slacklinea ja saumapeltikatteen uusimista

Museovuoden 2022 aikana Etelä-Savon museoissa vieraili yli 211 000 kävijää (edellisvuonna yli 214 000 kävijää). Museoammatillisesti hoidetuissa museoissa vieraili yli 195 000 henkeä (edellisvuonna yli 199 000) ja muissa kunnallisissa sekä seurojen, yhdistysten ja säätiöiden ylläpitämissä museoissa yli 15 000 henkeä (edellisvuonna yli 14 000).

Kävijämäärät nousivat Enonkosken kotiseutumuseolla, Mäntyharjun Iso-Pappilan museoalueella, Hirvensalmen Pitäjäntupa museolla, Kangasniemen kotiseutumuseolla, Juvan Pattoin perintötalolla sekä Partalassa (Juvan museo ja Juvan karjalaisten museo), Mikkelissä Sodan ja rauhan keskus Muistissa/Päämajamuseossa, taidemuseolla, Suur-Savon museolla, Kivisakastissa, Mannerheimin salonkivaunussa, Harjukosken myllyllä ja Jalkaväkimuseolla, Haukivuoren kotiseutumuseolla, Ristiinassa Pien-Toijolan talonpoikaismuseolla ja Siikin torppamuseolla, Rantasalmen museolla, Punkaharjulla Suomen Metsämuseo Lustossa, Savonlinnan museolla, Savonrannalla Säimenen myllymuseolla ja Vuokalan mylly- ja sähkömuseolla sekä Suomenniemellä Lyytikkälän talossa.

Maakunnan museosivustolla (etelasavonmuseot.fi) vierailtiin vuoden aikana yli 18 000 kertaa (edellisvuonna yli 15 000 kertaa).

Museokohteiden kunnostustyöt

Enonkoski | Enonkosken kotiseutumuseo

Enonkosken kotiseutumuseolle rakennettiin kesäkuussa pyörätuoliluiska helpottamaan museoon kulkua. Enonkosken kunta lahjoitti Enonkoski-Seuralle käytöstä poistuneen luiskan, jonka seuran varapuheenjohtaja Asko Järveläinen sovitti uusiokäyttöön.

Juva | Juvan museo

Kesällä 2022 uusittiin Partalan päärakennuksen vesikate ja tehtiin mm. rungon, vuorin ja lattioiden kunnostustöitä sekä korvattiin mineraalivillaeristystä selluvillalla. Suunnitelmat teki ra/rk Maria Luostarinen/Korjausrakentaminen Vanhoo Ossoo Savonlinnasta, toteutuksesta vastasi Kopsan Sähkö ja Rakennus Oy Raahesta, työmaasta vastasi Järvi Saimaan Palvelut Oy ja työn kustansi pääosin Juvan kunta. Museovirasto myönsi kohteella harkinnanvaraista valtionapua, mikä käytettiin uusien kattotiilien hankintaan.

Juva | Pattoin perintötalo

Pattoin perintötalolla hankittiin tilan omasta metsästä keväällä 2022 pyöreää puutavaraa navetan ajosillan korjaukseen ja kesällä korjattiin sekä riuku- että verkkoaitaa. Kevään puutavarahankinnasta vastasi kirvesmies Jorma Myyryläinen – kuorimisesta vastasivat Miikka Berg ja Pekka Lipo Juvan työelämäpalveluista sekä maakuntamuseotutkija. Kesäopas Arttu Huovila vastasi tarvepuiden siirroista katon alle ennen juhannusta ja kesän sateita.

Sekä maahan että kivijalustaan pystytetyn riukuaidan korjauksesta vastasi kirvesmies Jorma Myyryläinen, ja Arttu Huovila avusti. Lampaiden verkkoaidan kunnostuksesta vastasivat Suur-Savon lampureista Pekka Teittinen ja Nora Korri, jotka vaihtoivat kaikki uusimista vaatineet tolpat koko laitumia ympäröivän verkkoaidan pituudelta – työ tehtiin tolppajuntalla ilman rautakankea.

Keväällä myös miespihan verkkoportti sai työpajalla pintaansa viimeisen silauksen eli itsetehdyn keltaisen pellavaöljymaalin. Syksyllä maakuntamuseotutkija ja työpajalaiset asensivat päärakennuksen vintin haukkaikkunoiden valonsuojalevyt paikoilleen, ja kirvesmies Myyryläinen jatkoi kasvukauden päättymisen jälkeen navetan ajosillan pyöreän puun hankintaa ja kuorintaa.

Haukivuori | Haukivuoren kotiseutumuseo 

Kesällä 2022 Haukivuoren kotiseutumuseolla uusittiin viljamakasiinin saumapeltikate. Vanha, huonokuntoinen ja vasarasaumattu kate oli tuottanut ongelmia jo vuosia. Veijo Kohvakka Haukivuoren kotiseutuyhdistyksestä oli etsinyt manttaalikunnan arkistosta tiedon, jonka mukaan lainajyvästön katto muutettiin pärekatosta peltikattoon kesällä 1908. Mikäli katetta ei ole uusittu tämän jälkeen, niin pellille tuli käyttöikää 114 vuotta! Vastaavia peltikattotöitä ei maakunnan paikallismuseoille ole tehty vuosikymmeniin – kyseessä oli Haukivuoren kotiseutuyhdistyksen uroteko!

Jalkakourun teräskannakkeinen tyyppi säilytettiin kunnostuksessa, vaikka muutostyössä tuli viranomaisohjauksen vuoksi ylimääräisiä kustannuksia. Vanhemman kourutyypin kestävyys oli ollut nähtävissä pitkään vanhalla katolla – lumi ja jää olivat painaneet kourun lyttyyn. Kyseessä oli kuitenkin olennaisempi katteen yksityiskohta aikalaisrakentamisesta, kuin valesaumojen teko rullapeltiin. Kestävyyttä haettiin uusien koukkujen materiaalilla ja niiden määrän lisäämisellä. Jatkossa katolle on tarkoitus lisätä lumiesteet, jotta kouru ei vaurioidu.

Kustannusarviosta puolet saatiin Leader-rahoituksesta. Haukivuoren kotiseutuyhdistyksen omarahoitusosuus perustui varsin pitkälle pitäjänhistorian myynnistä saatuihin tuloihin. Peltitöistä vastasi Peltisepänliike Pyyhtinen Ky Mikkelistä, kirvesmiestöistä VP Moilanen ja Haukivuorelta ja maansiirtotöistä Maanrakennusurakointi Mika Häkkinen Haukivuorelta. Vesikourun kannakkeet valmisti vanhan mallin mukaan haukivuorelainen Kospirt Oy, ja kotiseutuyhdistyksestä työmaata valvoi Veijo Kohvakka.

Rantasalmi | Rantasalmen museo

Rantasalmen museolla uusittiin savusaunan ja nukkuma-aitan pärekatot, jotka olivat olleet pressutettuina kesästä 2017 lähtien. Alun perin höylärin piti tulla Joroisista ja höyläys piti tehdä museon parkkipaikalla, mutta sattuneista syistä johtuen puut höylättiin Harjupirtin maastossa ja höyläri saatiin paikalle Sulkavalta.

Sahatavaran toimitti Kolkonjoen Mylly ja Saha. Pyöreän puutavaran hankinnasta vastasi Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo ja metsuri Juha Tolvanen. Puiden kuorinnasta vastasi kunnan nuorten työpaja ja maakuntamuseotutkija – pärepuiden katkonnasta Juha Tolvanen ja maakuntamuseotutkija. ”Uima-altaat” rakensi maakuntamuseotutkija, ja kunnan työpaja nuorten avusti. Veden ”uima-altaisiin” toimitti Jari Tolvanen/Järvi-Saimaan palvelut Oy. Höyläyksestä vastasi Kari Hakulinen Sulkavalta ja maakuntamuseotutkija sekä leijonista Mikko Paunonen, Juha Pärnänen ja Jukka Silvennoinen avustivat. Aitan ja saunan tellimet rakensi ja katteiden alusrakenteet kunnosti Rakennus Ja Laatoitus JPL Turunen Oy, ja rakennukset kattoi kesäkuun alussa Lions Club Rantasalmi Ry. Kampa- ja riialaudat valmisti maakuntamuseotutkija. Työn päätyttyä kunnan nuorten työpaja purki ja siirsi tellimet riiheen säilytykseen. Lisäksi keväällä työpaja tervasi ja vahvisti yhdellä vaakaparrulla edellisvuoden lopussa valmistuneen tuulimyllyn siiven kolmiotukea.

Kustannuksista vastasi Rantasalmen kunta – Museovirasto myös aitan ja saunan kunnostukseen harkinnanvaraista valtionapua. Maakuntamuseotutkija ohjasi ja valvoi töitä sekä laati kummastakin rakennuksesta yleisen työselityksen.

Puumala | Liehtalanniemen museotila

Pitkään vaiheessa ollut Liehtalanniemen museotilan savusaunan kiuasremontti päätettiin kesäkuussa 2022. Kiuas purettiin lokakuussa 2015, ja runkoa kunnostettiin toukokuussa 2016. Saunan kiuas ladottiin nyt uudelleen, ja samalla parannettiin perustaa ja paloturvallisuutta sekä uusittiin nokipalossa vaurioituneita seinähirsiä. Työporukassa ahkeroivat Lauri Kotsalainen, Luontoretkeilijät ry:n Tapio Hulkkonen, Jorma ja Pauli Martikainen, Esko Husu, Kyösti Härkönen ja Terho Pietikäinen. Hiekan toimitti Kauko Matinen. Maakuntamuseotutkija ohjeisti työtä ja kustannuksista vastasi Puumalan kunta.

Pehtoori Jyrki Kalenius kunnosti päärakennuksen ja navetan lautarakenteiset vesikourut sekä sahasi ja poisti luontopolulle kaatuneet puut. Runsasluminen talvi oli kaatanut pistoaitaa n. 13 m pituudelta, minkä Puumalan Äijät ja pehtoori kunnostivat kesäkuussa.

Luonnonkivistä ladottu savusaunan kiuas, jonka pesään on ladottu tuoreita koivuja. Maassa on hiekkaa ja kiukaan takana on savusta mustunutta seinää.
Kuva Lauri Kotsalainen.

Mikkeli | Jalkaväkimuseo 

Mikkelissä Jalkaväkimuseon 1880-luvun kasarmeissa toteutettiin syys–joulukuussa 2022 museon saniteettitilojen ja keittiön uudistamisen mukaan lukien esteettömät WC-tilat. Samalla rakennettiin myös esteetön sisäänpääsy tuolihissien avulla molempiin kasarmeihin.

Rakennesuunnittelusta vastasi Jennacon Oy, LVI- sekä sähkösuunnittelusta Sitowise Oy, sähkötöistä T:mi Kahden Sähkö Oy ja LVI-töistä Caverion Oy. Pääurakoitsijana toimi Pilar Oy. Kustannuksista vastasi kiinteistön omistaja Mikkelin kaupunki – opetus- ja kulttuuriministeriö tuki työtä kulttuuritilojen korjausavustuksella.

Jäppilä | Jäppilän kotiseutumuseo

Maaliskuun lopussa 2022 Jäppilän kotiseutumuseolla korjattiin portaikkoa. Seinää vasten olevat askelmien pystykannattajat olivat irronneet, joten ne naulattiin takaisin paikoilleen ja askelmat laitettiin vaateriin. Työstä vastasi laitosmies Mika Ikonen Pieksämäen kaupungin tilapalveluista.

Näyttelyt, tapahtumat & muu toiminta

Museoiden juhlavuodet

Kuusihenkinen mieskuoro laulaa museorakennuksen kuistilla aurinkoisena kesäpäivänä.
Kuva  Tarja Vahvaselkä/Haukivuoren kotiseutuyhdistys ry.

Haukivuoren kotiseutumuseolla vietettiin juhlavuotta, kun museo avattiin yleisölle 60 vuotta takaperin.

Samoin Mikkelin Jalkaväkimuseossa oli juhlavuosi, sillä kesäkuussa tuli kuluneeksi 40 vuotta museon avaamisesta.

Ohjelmallinen museotyö

Paikallismuseoiden perusselvitykset

Perusselvitysten päivityksiä valmistui neljä kappaletta:

  • Pertunmaan Vanha-Rantalan talomuseo
  • Haukivuoren kotiseutumuseo
  • Hirvensalmen kotiseutumuseo
  • Suomenniemen museo Nikkisen torppa.

Lisäksi uutena perusselvityksenä valmistui Savonrannan Vuokalan mylly- ja sähkömuseon perusselvitys.

Selvityksissä käytiin läpi museoiden vaiheita ennen museotoimintaa ja museotoiminnan aikana, museoaluetta, inventointeja, kaavoja, rakennuksia, tiloja, näyttelyjä, kokoelmia, avoinnapitoa, asiakaspalvelua ja markkinointia. Selvitysten vetovastuu oli maakuntamuseotutkijalla, ja selvitysten tarkoituksena on pitää niin museon omistaja kuin maakuntamuseotutkijakin ajan tasalla kunkin museon tilanteesta.

Käsin piirretty kuva Klubi 77 -tupakka-askista, jonka päällä on lyijykynä, missä lukee Czechoslovakia.

Juvan Pattoin perintötalon miespihan verkkoporttien yleinen työselitys

Maakuntamuseotutkija viimeisteli yhdessä perintötalon hoitokunnan kanssa museon miespihan verkkoporttien yleisen työselityksen, jota päivitettiin samalla, kun portin rekonstruktio rakennettiin ja se maalattiin itsetehdyllä pellavaöljymaalilla. Selitys julkaistiin lokakuussa PDF-muodossa.

Kangaspuissa kudottavana oleva punainen matto, jonka päällä on pingotin, kaksi vaaleaa ja yksi musta sukkula.

Juvan Pattoin perintötalon suojamatot -ohje

Kankuri Rauni Pietikäinen kirjoitti ja kuvitti ohjeen museon suojamattojen kutomisesta, ja museologian harjoittelija Mia Astikainen kirjoitti artikkelin räsymattojen kutomisen historiasta Suomessa. Maakuntamuseotutkija toimitti ohjeen, ja se julkaistiin toukokuun lopussa PDF-muodossa. Kuva Rauni Pietikäinen.

Ruudunkaappauskuva Etelä-Savon maakunnallisesta museosuunnitelmasta: musta teksti keltaisella pohjalla eli Savon värit.

Maakunnallinen museosuunnitelma

Maakuntamuseotutkija laati yhdessä maakunnan paikallismuseoiden kanssa ensimmäisen, koko maakuntaa koskevan museosuunnitelman, joka keskittyi sivutoimisten, yhdistyspohjaisten ja säätiöpohjaisten paikallismuseoiden kokoelmatyöhön. Suunnitelma laadittiin osana Savonlinnan museon alueellista työtä, ja sen julkinen osuus julkaistiin joulukuussa PDF-muodossa.

Ruudunkaappauskuva metallikonservoinnin luonteiset toimenpiteet -ohjeen kannesta: valkea teksti mustalla pohjalla.

Metallikonservoinnin luonteisten toimenpiteiden yleinen työselitys

Maakuntamuseotutkija ja konservaattori laativat paikallismuseoille yleisen työselityksen, jonka tarkoituksena on käynnistää maakunnassa metallikonservoinninluonteiset toimenpiteet paikallismuseoiden omana työnä. Selitys laadittiin osana Savonlinnan museon alueellista työtä, ja se julkaistiin joulukuussa PDF-muodossa.

Kokoelmatyö

Mäntyharjun museolla kokoelmatyötä teki Henri Partanen. Työ perustui kokoelmapoliittisen ohjelman tavoitteisiin, ja työ koostuivat luetteloimattomien valokuvien pää- ja alanumeroinnista, kadonneiksi ilmoitettujen kuvien palauttamisesta omille paikoilleen ja muuttolaatikoissa irrallaan olleiden valokuvien siirtämisestä suojakuoriin sekä arkistokansioihin ja -laatikoihin.

Esinetietoja siirrettiin käsin taulukkolaskentaohjelmasta maakunnalliseen PaMu-kokoelmatietokantaan yhteensä 1 217 kappaletta ja osin tietokantaan siirrettiin myös esinekuvia – työhön osallistuivat myös lippukassalaiset Akseli Karhula ja Samuli Leppä sekä koulunkäynninohjaaja Jan Konga. Luetteloitujen valokuvien tietojen massasyöttämistä tulevaan valokuvatietokantaan valmisteltiin muuttamalla taulukkolaskentaohjelman valokuvaluettelon tietokentät vastaamaan tietokannan tietokenttiä. Lisäksi digitoidut kuvat uudelleen nimettiin tulevaa massasyöttöä varten.

Ruudunkaappauskuva kokoelmatietokannan selausnäkymästä, jossa on sekä esineiden kuvia, että niiden puuttuessa vihreäpohjaisi markkeerauskuvia, joissa lukee Mäntyharjun museo.

Kangasniemellä Iida Sallinen siirsi Kangasniemen kotiseutumuseon pääkirjoista yhteensä 1 645 esineen tiedot maakunnalliseen PaMu-kokoelmatietokantaan.

Ruudunkaappauskuva kokoelmatietokannan esinekortista, johon on kirjattu tietoja olkipatjasta.

Laajimmin kokoelmatyötä tehtiin Juvan museolla. Partalan päärakennuksen kattoremonttiin liittyen pääosa rakennuksen vintillä sijainneesta Juvan museon esinekokoelmasta siirrettiin pois. Ilmojen lämmettyä esineistön pakkaamisesta ja siirrosta alakertaan vastasivat talkoilla Juvan Kotiseutu- ja Museoyhdistys ry:n jäsenet maaliskuun puolivälistä lähtien. Talkoisiin osallistuivat Mirja Veentaus, Marjaana Pajunen, Piia Häkkinen, Vuokko Ikonen, Mauno Miettinen, Reino Martikainen, Reino Rouhiainen, Vuokko Liukkonen, Raija Rouhiainen, Jouko Noponen sekä Veikko Lipsanen, ja kokonaisuudessaan kertyi 195,5 talkootyötuntia.

Kuljetus tilattiin paikalliselta Kuljetus Sami Immonen Ky:ltä, ja ensimmäisen päivän esineiden siirrosta huhtikuun lopussa vastasivat talkoilla paikallisen metsästysseuran Juvan Erä-Veikot ry:n jäsenet. Toukokuun lopussa siirrettiin loput esineet, joiden siirrossa avusti Juvan työelämäpalvelut.

Varsinainen kokoelmatyö eli esineiden purkaminen pakkauksista, puhdistus, mittaus, valokuvaus ja uudelleen pakkaaminen sekä paperisten kokoelmatietojen siirtäminen sähköiseen muotoon alkoi heinäkuun lopussa, ja lokakuun alkuun saakka työstä vastasivat VTM Jarmo Kervinen ja Mia Mört. Tämän jälkeen kokoelmatyötä jatkoi Mia Mört joulukuun alkuun saakka, jolloin työhön saatiin avuksi Tiina Karppinen. Yhdistyksen rahastonhoitaja Aija Ylönen vastasi talkootyönä kokoelmatyöntekijöiden materiaalihankinnoista sekä toimi yhdyshenkilönä kuntoutukseen- ja työssäoppimiseen liittyvissä asioissa. Joulukuussa Juvan työelämäpalvelut ja kirvesmies Jorma Myyryläinen paransivat suuresineiden siirtoa ja säilytystä tukirakenteilla.

Kesän aikana esinetiedot kirjattiin taulukkolaskentaohjelmaan, ja kaikkiaan esineitä saatiin käsiteltyä 694 kappaletta. Osin työtä hidasti esinetietojen hajanaisuus eli tarkistaminen eri lähteistä – selvitystyötä teki myös Kirsi Vertainen. Kesän aikana kirjatut tiedot siirrettiin tietokantaan marraskuun aikana, ja Juvan kunta liittyi maakunnallisen PaMu-kokoelmatietokannan käyttäjäksi joulukuun alusta. Joulukuussa tietoja ryhdyttiin syöttämään myös suoraan tietokantaan. Samanaikaisesti jatkettiin myös tietojen kirjaamista taulukkolaskentaohjelmaan, ja jouluun mennessä sähköiseen muotoon oli saatu 509 esineen tiedot. Sen sijaan esineiden valokuvat jäivät odottavaan tilaan, mutta ne nimettiin systemaattisesti tulevaa massasiirtoa varten. Kuvat otettiin sekä häviöllisessä JPEG-muodossa että raakakuvina.

Kokoelmatyötä tuki Juvan kunta materiaalihankinnoilla, siirtokuljetuksella ja talkookorvauksella, Juvan Kulttuuri ry kulttuurialan avustuksella sekä Museovirasto harkinnanvaraisella valtionavustuksella. Työtä ohjasivat maakuntamuseotutkija, sekä esineiden pakkaamisen ja siirron osalta talkootyönä yhdistyksen puheenjohtaja Mirja Veentaus.

Suomenniemen kotiseutuyhdistys irtisanoutui kustannussyistä maakunnallisesta PaMu-kokoelmatietokannasta kesäkuun lopussa ja samalla Suomenniemen museon Nikkisen torpan esinetiedot poistettiin. Tiedot jäivät kuitenkin yhdistykselle edelleen muokattavaan sähköiseen muotoon.

Aikaisemmat vuodenkierto-tiedotteet ovat luettavissa osoitteessa etelasavonmuseot.fi/vuodenkierto .

Jorma Hytönen/Savonlinnan museo, 1.2.2023

Mustavalkopiirros kaksi ja puolikerroksisen, aumakattoisen rakennuksen sivulta. Rakennukseen johtaa kaksi sisäänkäyntiä ja kahdessa kerroksessa on yläosastaan kaarevia ikkunoita. Katolla on kaksi tuuletustornia.

Saija Veijalainen (Vuodenkierto-logo)  Viivi Loikkanen (Klubiaski-piirros)  |  Kimmo Heikkilä (Riihisaari-logo)

Muut kuvaajatiedot on mainittu kuvakohtaisesti.

Päivitetty 1.2.2023.

Siirry sivun alkuun