Vuodenkierto 2022
Magiaa, slacklinea ja saumapeltikatteen uusimista
Museovuoden 2022 aikana Etelä-Savon museoissa vieraili yli 211 000 kävijää (edellisvuonna yli 214 000 kävijää). Museoammatillisesti hoidetuissa museoissa vieraili yli 195 000 henkeä (edellisvuonna yli 199 000) ja muissa kunnallisissa sekä seurojen, yhdistysten ja säätiöiden ylläpitämissä museoissa yli 15 000 henkeä (edellisvuonna yli 14 000).
Kävijämäärät nousivat Enonkosken kotiseutumuseolla, Mäntyharjun Iso-Pappilan museoalueella, Hirvensalmen Pitäjäntupa museolla, Kangasniemen kotiseutumuseolla, Juvan Pattoin perintötalolla sekä Partalassa (Juvan museo ja Juvan karjalaisten museo), Mikkelissä Sodan ja rauhan keskus Muistissa/Päämajamuseossa, taidemuseolla, Suur-Savon museolla, Kivisakastissa, Mannerheimin salonkivaunussa, Harjukosken myllyllä ja Jalkaväkimuseolla, Haukivuoren kotiseutumuseolla, Ristiinassa Pien-Toijolan talonpoikaismuseolla ja Siikin torppamuseolla, Rantasalmen museolla, Punkaharjulla Suomen Metsämuseo Lustossa, Savonlinnan museolla, Savonrannalla Säimenen myllymuseolla ja Vuokalan mylly- ja sähkömuseolla sekä Suomenniemellä Lyytikkälän talossa.
Maakunnan museosivustolla (etelasavonmuseot.fi) vierailtiin vuoden aikana yli 18 000 kertaa (edellisvuonna yli 15 000 kertaa).
Museokohteiden kunnostustyöt
Enonkoski | Enonkosken kotiseutumuseo
Enonkosken kotiseutumuseolle rakennettiin kesäkuussa pyörätuoliluiska helpottamaan museoon kulkua. Enonkosken kunta lahjoitti Enonkoski-Seuralle käytöstä poistuneen luiskan, jonka seuran varapuheenjohtaja Asko Järveläinen sovitti uusiokäyttöön.
Juva | Juvan museo
Kesällä 2022 uusittiin Partalan päärakennuksen vesikate ja tehtiin mm. rungon, vuorin ja lattioiden kunnostustöitä sekä korvattiin mineraalivillaeristystä selluvillalla. Suunnitelmat teki ra/rk Maria Luostarinen/Korjausrakentaminen Vanhoo Ossoo Savonlinnasta, toteutuksesta vastasi Kopsan Sähkö ja Rakennus Oy Raahesta, työmaasta vastasi Järvi Saimaan Palvelut Oy ja työn kustansi pääosin Juvan kunta. Museovirasto myönsi kohteella harkinnanvaraista valtionapua, mikä käytettiin uusien kattotiilien hankintaan.
Juva | Pattoin perintötalo
Pattoin perintötalolla hankittiin tilan omasta metsästä keväällä 2022 pyöreää puutavaraa navetan ajosillan korjaukseen ja kesällä korjattiin sekä riuku- että verkkoaitaa. Kevään puutavarahankinnasta vastasi kirvesmies Jorma Myyryläinen – kuorimisesta vastasivat Miikka Berg ja Pekka Lipo Juvan työelämäpalveluista sekä maakuntamuseotutkija. Kesäopas Arttu Huovila vastasi tarvepuiden siirroista katon alle ennen juhannusta ja kesän sateita.
Sekä maahan että kivijalustaan pystytetyn riukuaidan korjauksesta vastasi kirvesmies Jorma Myyryläinen, ja Arttu Huovila avusti. Lampaiden verkkoaidan kunnostuksesta vastasivat Suur-Savon lampureista Pekka Teittinen ja Nora Korri, jotka vaihtoivat kaikki uusimista vaatineet tolpat koko laitumia ympäröivän verkkoaidan pituudelta – työ tehtiin tolppajuntalla ilman rautakankea.
Keväällä myös miespihan verkkoportti sai työpajalla pintaansa viimeisen silauksen eli itsetehdyn keltaisen pellavaöljymaalin. Syksyllä maakuntamuseotutkija ja työpajalaiset asensivat päärakennuksen vintin haukkaikkunoiden valonsuojalevyt paikoilleen, ja kirvesmies Myyryläinen jatkoi kasvukauden päättymisen jälkeen navetan ajosillan pyöreän puun hankintaa ja kuorintaa.
Haukivuori | Haukivuoren kotiseutumuseo
Kesällä 2022 Haukivuoren kotiseutumuseolla uusittiin viljamakasiinin saumapeltikate. Vanha, huonokuntoinen ja vasarasaumattu kate oli tuottanut ongelmia jo vuosia. Veijo Kohvakka Haukivuoren kotiseutuyhdistyksestä oli etsinyt manttaalikunnan arkistosta tiedon, jonka mukaan lainajyvästön katto muutettiin pärekatosta peltikattoon kesällä 1908. Mikäli katetta ei ole uusittu tämän jälkeen, niin pellille tuli käyttöikää 114 vuotta! Vastaavia peltikattotöitä ei maakunnan paikallismuseoille ole tehty vuosikymmeniin – kyseessä oli Haukivuoren kotiseutuyhdistyksen uroteko!
Jalkakourun teräskannakkeinen tyyppi säilytettiin kunnostuksessa, vaikka muutostyössä tuli viranomaisohjauksen vuoksi ylimääräisiä kustannuksia. Vanhemman kourutyypin kestävyys oli ollut nähtävissä pitkään vanhalla katolla – lumi ja jää olivat painaneet kourun lyttyyn. Kyseessä oli kuitenkin olennaisempi katteen yksityiskohta aikalaisrakentamisesta, kuin valesaumojen teko rullapeltiin. Kestävyyttä haettiin uusien koukkujen materiaalilla ja niiden määrän lisäämisellä. Jatkossa katolle on tarkoitus lisätä lumiesteet, jotta kouru ei vaurioidu.
Kustannusarviosta puolet saatiin Leader-rahoituksesta. Haukivuoren kotiseutuyhdistyksen omarahoitusosuus perustui varsin pitkälle pitäjänhistorian myynnistä saatuihin tuloihin. Peltitöistä vastasi Peltisepänliike Pyyhtinen Ky Mikkelistä, kirvesmiestöistä VP Moilanen ja Haukivuorelta ja maansiirtotöistä Maanrakennusurakointi Mika Häkkinen Haukivuorelta. Vesikourun kannakkeet valmisti vanhan mallin mukaan haukivuorelainen Kospirt Oy, ja kotiseutuyhdistyksestä työmaata valvoi Veijo Kohvakka.
Rantasalmi | Rantasalmen museo
Rantasalmen museolla uusittiin savusaunan ja nukkuma-aitan pärekatot, jotka olivat olleet pressutettuina kesästä 2017 lähtien. Alun perin höylärin piti tulla Joroisista ja höyläys piti tehdä museon parkkipaikalla, mutta sattuneista syistä johtuen puut höylättiin Harjupirtin maastossa ja höyläri saatiin paikalle Sulkavalta.
Sahatavaran toimitti Kolkonjoen Mylly ja Saha. Pyöreän puutavaran hankinnasta vastasi Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo ja metsuri Juha Tolvanen. Puiden kuorinnasta vastasi kunnan nuorten työpaja ja maakuntamuseotutkija – pärepuiden katkonnasta Juha Tolvanen ja maakuntamuseotutkija. ”Uima-altaat” rakensi maakuntamuseotutkija, ja kunnan työpaja nuorten avusti. Veden ”uima-altaisiin” toimitti Jari Tolvanen/Järvi-Saimaan palvelut Oy. Höyläyksestä vastasi Kari Hakulinen Sulkavalta ja maakuntamuseotutkija sekä leijonista Mikko Paunonen, Juha Pärnänen ja Jukka Silvennoinen avustivat. Aitan ja saunan tellimet rakensi ja katteiden alusrakenteet kunnosti Rakennus Ja Laatoitus JPL Turunen Oy, ja rakennukset kattoi kesäkuun alussa Lions Club Rantasalmi Ry. Kampa- ja riialaudat valmisti maakuntamuseotutkija. Työn päätyttyä kunnan nuorten työpaja purki ja siirsi tellimet riiheen säilytykseen. Lisäksi keväällä työpaja tervasi ja vahvisti yhdellä vaakaparrulla edellisvuoden lopussa valmistuneen tuulimyllyn siiven kolmiotukea.
Kustannuksista vastasi Rantasalmen kunta – Museovirasto myös aitan ja saunan kunnostukseen harkinnanvaraista valtionapua. Maakuntamuseotutkija ohjasi ja valvoi töitä sekä laati kummastakin rakennuksesta yleisen työselityksen.
Puumala | Liehtalanniemen museotila
Pitkään vaiheessa ollut Liehtalanniemen museotilan savusaunan kiuasremontti päätettiin kesäkuussa 2022. Kiuas purettiin lokakuussa 2015, ja runkoa kunnostettiin toukokuussa 2016. Saunan kiuas ladottiin nyt uudelleen, ja samalla parannettiin perustaa ja paloturvallisuutta sekä uusittiin nokipalossa vaurioituneita seinähirsiä. Työporukassa ahkeroivat Lauri Kotsalainen, Luontoretkeilijät ry:n Tapio Hulkkonen, Jorma ja Pauli Martikainen, Esko Husu, Kyösti Härkönen ja Terho Pietikäinen. Hiekan toimitti Kauko Matinen. Maakuntamuseotutkija ohjeisti työtä ja kustannuksista vastasi Puumalan kunta.
Pehtoori Jyrki Kalenius kunnosti päärakennuksen ja navetan lautarakenteiset vesikourut sekä sahasi ja poisti luontopolulle kaatuneet puut. Runsasluminen talvi oli kaatanut pistoaitaa n. 13 m pituudelta, minkä Puumalan Äijät ja pehtoori kunnostivat kesäkuussa.
Mikkeli | Jalkaväkimuseo
Mikkelissä Jalkaväkimuseon 1880-luvun kasarmeissa toteutettiin syys–joulukuussa 2022 museon saniteettitilojen ja keittiön uudistamisen mukaan lukien esteettömät WC-tilat. Samalla rakennettiin myös esteetön sisäänpääsy tuolihissien avulla molempiin kasarmeihin.
Rakennesuunnittelusta vastasi Jennacon Oy, LVI- sekä sähkösuunnittelusta Sitowise Oy, sähkötöistä T:mi Kahden Sähkö Oy ja LVI-töistä Caverion Oy. Pääurakoitsijana toimi Pilar Oy. Kustannuksista vastasi kiinteistön omistaja Mikkelin kaupunki – opetus- ja kulttuuriministeriö tuki työtä kulttuuritilojen korjausavustuksella.
Jäppilä | Jäppilän kotiseutumuseo
Maaliskuun lopussa 2022 Jäppilän kotiseutumuseolla korjattiin portaikkoa. Seinää vasten olevat askelmien pystykannattajat olivat irronneet, joten ne naulattiin takaisin paikoilleen ja askelmat laitettiin vaateriin. Työstä vastasi laitosmies Mika Ikonen Pieksämäen kaupungin tilapalveluista.
Näyttelyt, tapahtumat & muu toiminta
Virtasalmen Valkeamäen maaseutumuseo
♦ maakirkko
Vanha-Rantalan talomuseo
♦ Vanha-Rantalan talomuseo, Magia Suomessa muinaisuudesta nykypäivään -näyttely toteutettiin yhteistyönä tutkija Joonas Aholan kanssa. Näyttelyrekvisiittaa rakennettiin muun muassa Outokummun lavasteoppilaitos Riverian kanssa ja äänimaailman näyttelyyn loi kuntataiteilija Sirkka Kosonen.
♦ Satumatka Productionsin luoma QR-koodiseikkailu vei perheen pienimpiä tarinalliselle digiseikkailulle museon pihapiirissä, jossa järjestettiin myös elämyspihapäiviä loitsunäytöksineen. Lapsiperheille oli tarjolla myös kasvomaalausta ja jättikuplien puhaltamista. Koulu- ja päiväkotilaisten syksyn tapahtumapäivänä toteutettiin tarinallinen museokierros pihapiirin toimintapisteissä.
♦ Iso-Pappilan museoalue, Tulijoita ja lähtijöitä – Mäntyharjun kansainvälinen muuttoliike 1800-luvulta tähän päivään -näyttely. Iso-Pappilan näyttelyn keskiössä olivat etenkin siirtolaisten, evakkojen ja pakolaisten tarinat. Avajaispäivänä tarjoiltiin musiikkiesityksiä ja kakkukahvit, kesään mahtui myös 4H:n vetämät koko perheen kädentaitopajat, Nooni – musiikin voimaa konsertti ja Mäntyharjulaista elämänmenoa satojen vuosien ajalta -kesäluento.
♦ Iso-Pappilan museoalueella avautui mobiilipakopeli ”Ajan takaa”. Pelaaminen onnistuu maksutta omalla mobiililaitteella. Virtuaalinen seikkailumysteeri kuljettaa pelaajia Mäntyharjun historiaan ja tarjoaa välähdyksiä eri aikakausien ja aiheiden parissa.
Moision sairaalamuseo
♦ museo siirtyi virtuaaliaikaan: https://kuula.co/post/n1/collection/7YTp0
Jalkaväkimuseo
♦ ”Maaston kätkemät – pohjoiset taistelijat” -juhlanäyttely, Rakuunasoittokunnan puistokonsertti Kirkkopuistossa, jalkaväen kirkkoilta Mikkelin tuomiokirkossa ja museoiden yö -tapahtuma
Haukivuoren kotiseutumuseo
♦ kotiseutuyhdistyksen 60-vuotisjuhla
Suomenniemen museo Nikkisen torppa
♦ Lauri Väärän muistonäyttely
Lyytikkälän talo
♦ avajaispäivä, Päivi Istalan esitelmä kirjailija Mika Waltarista, Suomenniemi-viikkoon liittyvä museopäivä, kansallispukujen tuuletuspäivä ja kesäkauden päätöspäivä
Pien-Toijolan talonpoikaismuseo
♦ avajaiset sisältäen runoja rakkaudesta – esittäjänä Jyväskylän Sanasepot, Pentti Pajaniemen esitelmä Toijolan seudun luontomatkailunäkymistä 50 vuoden takaa ja perinnetyönäytös
♦ kekri, opastetut kierrokset, ennustuksia, kekripukkiaskartelua, varjoteatteriksi muuttuvia kansantarinoita ja lyhyitä tietoiskuja kekriin liittyvästä kulttuuriperinnöstä, musiikista vastasi PaJaLa-yhtye ja tapahtuman toteuttivat yhteistyössä Mikkelin Kulttuurin unelmavuosi, Mikkelin ja Saimaan matkailukohteiden, saavutettavuuden parantaminen, GeoNacu Saimaa, Vespaikka ja Vihreän kullan kulttuuritie -hankkeet sekä Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset ja Ristiina-Seura ry
Liehtalanniemen museotila
♦ saaristolaispäivä, lastenviikolla pihapiirissä mm. luontosuunnistus, norppakysely ja slackline itseohjaavina rasteina
Rantasalmen museo
♦ lauluilta
♦ Pattoin perintötalo, kuvataiteilija Hanna Rädyn Kuvitteellinen mummola -näyttely, valokuvaaja Jake Kukowskin valokuvilla kuvitettu Pihoilla ja niityillä – vuositeeman näyttely, metsäkirkko, kesäillan joogahetki, teatteriryhmä Irtonaisten Tarinoita autiotaloista -esitys ja kesänkauden lopettajaiset, jossa esillä 1950–1960-lukujen traktoreita: Pony vm. 1951, Ferguson 20 vm. 1955, Valmet vm. 1957, Porsche vm. 1959, Garner-koneenkantajatraktori, joita on valmistettu Englannissa vuosina 1949–1956, Nuffield 4/60 vm. 1960 ja Ferguson 135 vm. 1969.
Säimenen myllymuseo
♦ myllykirkko
Vuokalan mylly- ja sähkömuseo
♦ Muistojen koulutaulut -näyttely
Kerimäen kotiseutumuseo
♦ Sotavankileiri 14 Kerimäen Riitasensuolla 1944 -näyttely
Enonkosken kotiseutumuseo
♦ perinnepäivän propsinkuorintanäytös, jossa pystyi testaamaan omia kuorintataitojaan – lisäksi myytiin sahapukkeja, aitan valokuvanäyttely Enonkosken kirkonkylästä ja Kangassaaresta v. 1900–1930
♦ Enonkosken kunnan 140-juhlavuoden kunniaksi koulu järjesti syksyllä yhdessä Enonkoski-seuran kanssa kaikille luokille varhaiskasvatuksesta 9. luokkaan tutustumisen museoon – mukana olivat opettajat ja useiden koululaisten vanhemmat
Museoiden juhlavuodet
Haukivuoren kotiseutumuseolla vietettiin juhlavuotta, kun museo avattiin yleisölle 60 vuotta takaperin.
Samoin Mikkelin Jalkaväkimuseossa oli juhlavuosi, sillä kesäkuussa tuli kuluneeksi 40 vuotta museon avaamisesta.
Ohjelmallinen museotyö
Paikallismuseoiden perusselvitykset
Perusselvitysten päivityksiä valmistui neljä kappaletta:
- Pertunmaan Vanha-Rantalan talomuseo
- Haukivuoren kotiseutumuseo
- Hirvensalmen kotiseutumuseo
- Suomenniemen museo Nikkisen torppa.
Lisäksi uutena perusselvityksenä valmistui Savonrannan Vuokalan mylly- ja sähkömuseon perusselvitys.
Selvityksissä käytiin läpi museoiden vaiheita ennen museotoimintaa ja museotoiminnan aikana, museoaluetta, inventointeja, kaavoja, rakennuksia, tiloja, näyttelyjä, kokoelmia, avoinnapitoa, asiakaspalvelua ja markkinointia. Selvitysten vetovastuu oli maakuntamuseotutkijalla, ja selvitysten tarkoituksena on pitää niin museon omistaja kuin maakuntamuseotutkijakin ajan tasalla kunkin museon tilanteesta.
Juvan Pattoin perintötalon miespihan verkkoporttien yleinen työselitys
Maakuntamuseotutkija viimeisteli yhdessä perintötalon hoitokunnan kanssa museon miespihan verkkoporttien yleisen työselityksen, jota päivitettiin samalla, kun portin rekonstruktio rakennettiin ja se maalattiin itsetehdyllä pellavaöljymaalilla. Selitys julkaistiin lokakuussa PDF-muodossa.
Juvan Pattoin perintötalon suojamatot -ohje
Kankuri Rauni Pietikäinen kirjoitti ja kuvitti ohjeen museon suojamattojen kutomisesta, ja museologian harjoittelija Mia Astikainen kirjoitti artikkelin räsymattojen kutomisen historiasta Suomessa. Maakuntamuseotutkija toimitti ohjeen, ja se julkaistiin toukokuun lopussa PDF-muodossa. Kuva Rauni Pietikäinen.
Maakunnallinen museosuunnitelma
Maakuntamuseotutkija laati yhdessä maakunnan paikallismuseoiden kanssa ensimmäisen, koko maakuntaa koskevan museosuunnitelman, joka keskittyi sivutoimisten, yhdistyspohjaisten ja säätiöpohjaisten paikallismuseoiden kokoelmatyöhön. Suunnitelma laadittiin osana Savonlinnan museon alueellista työtä, ja sen julkinen osuus julkaistiin joulukuussa PDF-muodossa.
Metallikonservoinnin luonteisten toimenpiteiden yleinen työselitys
Maakuntamuseotutkija ja konservaattori laativat paikallismuseoille yleisen työselityksen, jonka tarkoituksena on käynnistää maakunnassa metallikonservoinninluonteiset toimenpiteet paikallismuseoiden omana työnä. Selitys laadittiin osana Savonlinnan museon alueellista työtä, ja se julkaistiin joulukuussa PDF-muodossa.
Kokoelmatyö
Mäntyharjun museolla kokoelmatyötä teki Henri Partanen. Työ perustui kokoelmapoliittisen ohjelman tavoitteisiin, ja työ koostuivat luetteloimattomien valokuvien pää- ja alanumeroinnista, kadonneiksi ilmoitettujen kuvien palauttamisesta omille paikoilleen ja muuttolaatikoissa irrallaan olleiden valokuvien siirtämisestä suojakuoriin sekä arkistokansioihin ja -laatikoihin.
Esinetietoja siirrettiin käsin taulukkolaskentaohjelmasta maakunnalliseen PaMu-kokoelmatietokantaan yhteensä 1 217 kappaletta ja osin tietokantaan siirrettiin myös esinekuvia – työhön osallistuivat myös lippukassalaiset Akseli Karhula ja Samuli Leppä sekä koulunkäynninohjaaja Jan Konga. Luetteloitujen valokuvien tietojen massasyöttämistä tulevaan valokuvatietokantaan valmisteltiin muuttamalla taulukkolaskentaohjelman valokuvaluettelon tietokentät vastaamaan tietokannan tietokenttiä. Lisäksi digitoidut kuvat uudelleen nimettiin tulevaa massasyöttöä varten.
Kangasniemellä Iida Sallinen siirsi Kangasniemen kotiseutumuseon pääkirjoista yhteensä 1 645 esineen tiedot maakunnalliseen PaMu-kokoelmatietokantaan.
Laajimmin kokoelmatyötä tehtiin Juvan museolla. Partalan päärakennuksen kattoremonttiin liittyen pääosa rakennuksen vintillä sijainneesta Juvan museon esinekokoelmasta siirrettiin pois. Ilmojen lämmettyä esineistön pakkaamisesta ja siirrosta alakertaan vastasivat talkoilla Juvan Kotiseutu- ja Museoyhdistys ry:n jäsenet maaliskuun puolivälistä lähtien. Talkoisiin osallistuivat Mirja Veentaus, Marjaana Pajunen, Piia Häkkinen, Vuokko Ikonen, Mauno Miettinen, Reino Martikainen, Reino Rouhiainen, Vuokko Liukkonen, Raija Rouhiainen, Jouko Noponen sekä Veikko Lipsanen, ja kokonaisuudessaan kertyi 195,5 talkootyötuntia.
Kuljetus tilattiin paikalliselta Kuljetus Sami Immonen Ky:ltä, ja ensimmäisen päivän esineiden siirrosta huhtikuun lopussa vastasivat talkoilla paikallisen metsästysseuran Juvan Erä-Veikot ry:n jäsenet. Toukokuun lopussa siirrettiin loput esineet, joiden siirrossa avusti Juvan työelämäpalvelut.
Varsinainen kokoelmatyö eli esineiden purkaminen pakkauksista, puhdistus, mittaus, valokuvaus ja uudelleen pakkaaminen sekä paperisten kokoelmatietojen siirtäminen sähköiseen muotoon alkoi heinäkuun lopussa, ja lokakuun alkuun saakka työstä vastasivat VTM Jarmo Kervinen ja Mia Mört. Tämän jälkeen kokoelmatyötä jatkoi Mia Mört joulukuun alkuun saakka, jolloin työhön saatiin avuksi Tiina Karppinen. Yhdistyksen rahastonhoitaja Aija Ylönen vastasi talkootyönä kokoelmatyöntekijöiden materiaalihankinnoista sekä toimi yhdyshenkilönä kuntoutukseen- ja työssäoppimiseen liittyvissä asioissa. Joulukuussa Juvan työelämäpalvelut ja kirvesmies Jorma Myyryläinen paransivat suuresineiden siirtoa ja säilytystä tukirakenteilla.
Kesän aikana esinetiedot kirjattiin taulukkolaskentaohjelmaan, ja kaikkiaan esineitä saatiin käsiteltyä 694 kappaletta. Osin työtä hidasti esinetietojen hajanaisuus eli tarkistaminen eri lähteistä – selvitystyötä teki myös Kirsi Vertainen. Kesän aikana kirjatut tiedot siirrettiin tietokantaan marraskuun aikana, ja Juvan kunta liittyi maakunnallisen PaMu-kokoelmatietokannan käyttäjäksi joulukuun alusta. Joulukuussa tietoja ryhdyttiin syöttämään myös suoraan tietokantaan. Samanaikaisesti jatkettiin myös tietojen kirjaamista taulukkolaskentaohjelmaan, ja jouluun mennessä sähköiseen muotoon oli saatu 509 esineen tiedot. Sen sijaan esineiden valokuvat jäivät odottavaan tilaan, mutta ne nimettiin systemaattisesti tulevaa massasiirtoa varten. Kuvat otettiin sekä häviöllisessä JPEG-muodossa että raakakuvina.
Kokoelmatyötä tuki Juvan kunta materiaalihankinnoilla, siirtokuljetuksella ja talkookorvauksella, Juvan Kulttuuri ry kulttuurialan avustuksella sekä Museovirasto harkinnanvaraisella valtionavustuksella. Työtä ohjasivat maakuntamuseotutkija, sekä esineiden pakkaamisen ja siirron osalta talkootyönä yhdistyksen puheenjohtaja Mirja Veentaus.
Suomenniemen kotiseutuyhdistys irtisanoutui kustannussyistä maakunnallisesta PaMu-kokoelmatietokannasta kesäkuun lopussa ja samalla Suomenniemen museon Nikkisen torpan esinetiedot poistettiin. Tiedot jäivät kuitenkin yhdistykselle edelleen muokattavaan sähköiseen muotoon.
Aikaisemmat vuodenkierto-tiedotteet ovat luettavissa osoitteessa etelasavonmuseot.fi/vuodenkierto .
Jorma Hytönen/Savonlinnan museo, 1.2.2023
Saija Veijalainen (Vuodenkierto-logo) | Viivi Loikkanen (Klubiaski-piirros) | Kimmo Heikkilä (Riihisaari-logo)
Muut kuvaajatiedot on mainittu kuvakohtaisesti.
Päivitetty 1.2.2023.