Vuodenkierto 2024
Tukinuittoa, harmonikkakonserttia ja särkypuun tekoa
Museovuoden 2024 aikana Etelä-Savon museoissa vieraili lähes 222 000 kävijää (edellisvuonna vajaat 210 000 kävijää). Museoammatillisesti hoidetuissa museoissa vieraili lähes 206 000 kävijää (edellisvuonna yli 195 000). Muissa kunnallisissa sekä seurojen, yhdistysten ja säätiöiden ylläpitämissä museoissa vieraili lähes 16 000 kävijää (edellisvuonna yli 14 000 ).
Kävijämäärät nousivat Mäntyharjussa Iso-Pappilan museoalueella, Hirvensalmella Pitäjäntupa-museolla (Hirvensalmen kotiseutumuseo ja Ahti Karjalaisen elämäntyömuseo), Kangasniemellä Pitkäpellon kotiseututalolla, Pieksämäellä Savon radan museolla ja Sisälähetys-seuran museolla, Jäppilän kotiseutumuseolla, Virtasalmen kotiseutumuseolla, Juvalla Pattoin perintötalolla ja Partalassa (Juvan museo ja Juvan karjalaisten museo), Mikkelissä Päämajamuseossa/Sodan ja rauhan keskus Muistissa, Harjukosken myllyllä, kaupungin taidemuseolla ja Jalkaväkimuseolla, Haukivuoren kotiseutumuseolla, Puumalassa Liehtalanniemen museotilalla ja Salpalinjan konekiväärikorsussa, Rantasalmella Baggen museolla, Punkaharjulla Suomen Metsämuseo Lustossa, Enonkosken kotiseutumuseolla ja Savonrannalla Säimenen myllymuseolla.
Maakunnan museosivustolla (etelasavonmuseot.fi) vierailtiin vuoden aikana yli 22 000 kertaa (edellisvuonna yli 14 500 kertaa).
Kokoelmatyö
Jäppilän kotiseutumuseo ja Virtasalmen kotiseutumuseo
Edellisvuonna aloitettu kotiseutumuseotoiminnan kehittäminen Jäppilän ja Virtasalmen kotiseutumuseoissa saatiin päätökseen vuoden lopussa. Työn mahdollisti Pieksämäen kaupungille myönnetty Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) erityisavustus. Excel-taulukkolaskentatiedostoon tallennetut tiedot siirrettiin maakunnalliseen PaMu-kokoelmatietokantaan, ja lisäksi tietokantaan siirrettiin esinekuvia.
Kokoelmien inventoinnin yhteydessä Jäppilän kotiseutumuseon puuesineissä havaittiin tuholaisten aiheuttamia jälkiä, ja Pieksämäeltä oltiin yhteydessä Kuopion luonnontieteellisen museoon. Tuholainen tunnistettiin ruskojumiksi (Cacotemnus rufipes). Tuholaisvaurioiset kuusi esinettä, joista varisi vaaleaa purua tuholaisten tekemistä rei’istä, poistettiin kokoelmasta ja tuhottiin vuoden 2024 aikana. Yksi esine on pakattiin seurantaan.
Juva | Juvan museo
Välivuoden jälkeen jatkettiin taas Juvan museon esinekokoelman inventointia. Työt koostuivat edellisen rupeaman tapaan esineiden ja puhdistamisesta, tarkastamisesta, kuvaamisesta ja eri paperilähteistä peräisin olevien esinetietojen kirjaamisesta maakunnalliseen PaMu-kokoelmatietokantaan. Lisäksi odottamassa olleet esinetiedot konvertoitiin Excel-taulukkolaskentatiedostosta tietokantaan. Työstä vastasi Simo Purhonen apulaisineen, ja Juvan kunnan työpaja siivosi puolet kokoelmatilasta ennen työn aloittamista. Museovirasto tuki Juvan Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen hallinnoimaa työtä harkinnanvaraisella valtionavustuksella ja Juvan kulttuuri ry puolestaan toiminta-avustuksella. Vuoden lopussa tietokannassa oli 2 495 esineen tiedot.
Maakunnallinen PaMu-kokoelmatietokanta
Marraskuussa Pieksämäen kaupungin museot (Savon radan museo, Pieksämäen kotiseutumuseo, Jäppilän kotiseutumuseo ja Virtasalmen kotiseutumuseo) liittyivät maakunnalliseen kokoelmatietokantaan. Ensivaiheessa tietoja syötettiin vain Jäppilän ja Virtasalmen osalta.
Ohjelmallinen museotyö
Puumala │ Liehtalanniemen museotila
Puumalan Liehtalanniemen päärakennuksen edellisvuoden ikkunakunnostuksesta julkaistiin työselitys, työraportti ja työn arviointi.
Puumala │ Liehtalanniemen museotila, Sahan museo, konekiväärikorsu 4 ja s/s Wenno
Puumalan museoiden perusselvitykset vuodelta 2007 päivitettiin matkailupäällikkö Tuula Vainikan ja maakuntamuseotutkijan yhteistyönä. Selvityksessään käytiin läpi aika ennen museotoimintaa, museotoiminta sekä museoalue, inventoinnit, kaavat, rakennukset, kokoelmat, näyttelyt, avoinnapito, asiakaspalvelu ja markkinointi. Selvitykset lähetettiin hyvinvointilautakunnalle tiedoksi.
Näyttelyt, tapahtumat & muu toiminta
Kangasniemi | Kangasniemen kotiseutumuseo
Kesäkirkko, hämäränhyssy- ja joulutapahtumat, kuvat Tuula Närvänen.
Kangasniemi | Pitkäpellon kotiseututalo
Kulttuurikasvatussuunnitelman mukainen koululaisvierailu, kuva Tuula Närvänen.
Pertunmaa | Vanha-Rantalan talomuseo
Salpalinjan linnoituksen tykistö -näyttely, perinneleikkipäivä
Kerimäki | Kerimäen kotiseutumuseo
Pitäjänteatterin esitykset, Kerimäki-päivä, jäsenilta, kansallispukujen tuuletustapahtuma
Pieksämäki | Savon radan museo
Kesätapahtuma
Pieksämäki | Virtasalmen Valkeamäen maaseutumuseo, Virtasalmen kotiseutumuseo ja Jäppilän kotiseutumuseo
Museoiden viikonloppu
Juva | Juvan museo
Pitäjästä palvelutaajamaksi – kirkonkylästä kunnaksi – uusi perusnäyttely, Gottlund-viikon luento, avoimien ovien päivä
Juva | Pattoin perintötalo
Vuositeemanana ruoka – lammaskualia ja kokkopiimee – talon viimeisen emännän Anna Reginan 1930-luvun talouskoulun reseptejä, päiväretki Juvan kulttuurikohteisiin, Maria Kalaniemen konsertti, metsäkirkko, kesäillan jooga
Juhlavuosikonserttiinsa Palkeiden tunteita ja tarinoita Maria Kalaniemi toi kesäisen musiikkikimpun kansanmusiikkisävelmiä, omaa meditatiivisen herkkää tunnelmointia sekä tuttuja sävelmiä muistojen bulevardeilta Satumaasta Metsäkukkiin. Maria palasi lapsuutensa kesämaisemiin, Pattoin pihapiiriin, jossa hän muistaa jo varhain soittaneensa harmonikkaa, istuen kaivon kannella, lehmien tullessa innokkaina kuuntelemaan.
Marian lyyrisen herkkä ja intensiivinen soittotyyli on sittemmin saanut uskollisen kuulijakunnan eri puolilla maailmaa. Vuonna 2024 Kalaniemi vietti 60-vuotisjuhlaansa. Kesällä 2023 tuli myös kuluneeksi 40 vuotta historian ensimmäisen Kultainen Harmonikka -kilpailun voitosta vuodelta 1983, jolla hän nousi kansalliseen tietoisuuteen. Vuonna 2018 Kalaniemelle myönnettiin musiikin valtionpalkinto ja hänet nimitettiin Ruotsin kuninkaallisen akatemian jäseneksi. Hänet valittiin vuoden 2024 musiikkimuseo Famessa nähtävään Suomen musiikin kunniagalleriaan.
Ristiina | Pien-Toijolan talonpoikaismuseo
Kekrijuhla
Suomenniemi | Lyytikkälän talo
Avajaispäivä, kesän päätöspäivä
Hirvensalmi | Lepola – Ahti Karjalaisen synnyinkotimuseo
Pop up -kahvila
Hirvensalmi | Pitäjäntupa museo
Perhepäivä
Puumala | Konekiväärikorsu numero 4
Sotavankileiri 14 Kerimäen Riitasensuolla 1944 -näyttely
Rantasalmi | Rantasalmen museo
Kesänavaustapahtuma
Enonkoski | Enonkosken kotiseutumuseo
Valokuvanäyttely kirkonkylän seudun koulujen luokkakuvista
Savonranta | Säimenen myllymuseo
Tukinuittonäytös, myllykirkko
Savonranta | Vuokalan mylly- ja sähkömuseo
Pentti Koppisen Savonrannan rakennuksista maalaama akvarellinäyttely. Savonranta-Seura ry tilasi Koppiselta 20 akvarellia, jotka kuvaavat savonrantalaisia rakennuksia.
Mäntyharju | Iso-Pappilan museoalue
Kuvattua kauneutta -näyttely, Evakko-näyttely osana jatkosodan päättymisen 80-vuotismuistojuhlaa
Suomenniemi | Suomenniemen museo – Nikkisen torppa
Mennyttä muotia muistellen -näyttely, joulukatu-tapahtuman tonttuaitta, kuvat Riitta Kiljunen.
Suomen Metsämuseo Lusto avautui uudistuneena toukokuussa
Luston 30-vuotisen historian mittavin uudistus koostui laajasta ydinnäyttelyuudistuksesta, museorakennuksen peruskorjauksesta sekä museokonseptin uudelleenmuotoilusta.
Näyttelyuudistuksen tulokset nähtiin toukokuussa 2024 avautuneessa Metsäsuhteiden maa -näyttelyssä. Uusi ydinnäyttely tarkastelee metsää kuudesta näkökulmasta: Metsän luonto -osio nostaa esiin metsän monimutkaisena ekosysteeminä, ilman ihmistä. Vihreä kulta -osio tarkastelee metsää ihmisen raaka-ainevarastona ja resurssina eri aikoina. Voimavara kertoo metsän ihmisille tuottamasta hyvinvoinnista ja terveydestä. Savotta avaa metsässä tehtävää ja metsään liittyvää työtä sekä metsäammatteja menneestä tulevaan. Metsäläiset kuvaa metsän merkitystä suomalaisuuden ja identiteettien rakentumisessa, Kallisarvoinen metsä -osio käynnistää arvokeskustelun. Mitä kaikkea metsä meille ja muille lajeille merkitsee?
Vuoden 2024 erikoisnäyttely KORU8 oli esillä Lustossa 17.5.–1.12. Korutaideyhdistyksen järjestämä ja tuottama kansainvälinen korutaiteen triennaali kutsui taiteilijoita eri puolilta maailmaa käsittelemään metsää ja sen olemusta korutaiteen näkökulmasta. Tuloksena on 47 kiehtovaa näkökulmaa metsään. Arkiympäristöön sijoitetut korutaideteokset tarjosivat katsojalle yllätyksiä ja aasinsiltoja metsäteeman käsittelyyn.
Lusto on vuoden 2024 aikana kehittänyt ja laajentanut asiantuntijapalveluitaan. Lusto mm. tarjoaa aktiivisesti metsäalan yrityksille, yhdistyksille ja muille toimijoille historiapalveluita. Parhaillaan on käynnissä Finsilva Oyj:n, Saimaan Metsänhoitajat ry:n ja Orpe Kuljetus Oy:n historiahankkeet. Asiantuntijatyötä on tehty vahvasti myös metsäsuhteiden parissa. Yhteisessä hankkeessa Metsäkeskuksen kanssa Lusto loi viime vuonna uuden metsäsuhdekeskustelumenetelmän metsänomistajaperheille.
Museokohteiden kunnostustyöt
Sulkava | Rauhaniemen museoalue
Apilanlehtipohjakaavaisen savutupa-kokonaisuuden kamariosan pärekaton toinen lape uusittiin elokuussa. Pärekaton teki Harri Hytönen/Järvi-Saimaan Palvelut Oy.
Savonranta | Vuokalan mylly- ja sähkömuseo
Vuokalan myllyllä toimi Savonranta-Seuran toimesta kesällä 2024 käsityömyymälä ja kesäkahvila, jota varten seura rakensi myllylle kesäterassin.
Virtasalmi | Virtasalmen kotiseutumuseo
Maalausliike Pöntinen Oy maalasi Virtasalmen entisen kunnantuvan eli nykyisen kotiseutumuseon. Työn kustansi Pieksämäen kaupunki.
Rantasalmi | Rantasalmen museo
Rakennusperintöyhdistys punamultamaalasi kauttaaltaan edellisvuonna vain paikkojen osalta maalatun venetalaksen.
Puumala | Liehtalanniemen museotila
Kotkatsaaressa jatkettiin opettelua liisteiden valmistuksesta Liehtalanniemen katiskaan huhtikuun lopulla. Työstä vastasiva maakuntamuseotutkija Jorma Hytönen, Puumalan kunnan kirvesmies Ari Karhatsu ja Ivan Miroshnychenko.
Uudisrakennuksiin eli verkkokoppeliin ja polttopuukatokseen uusittiin pärekatot. Kustannuksista vastasi Puumalan kunta.
Pehtoori Jyrki Kalenius valmisti pyöräileville vieraille riukuaitamallisen pyörätelineen, koska kaikissa pyörissä ei ole seisontatukia.
Ristiina | Pien-Toijolan talonpoikaismuseo
Ristiina-Seura sai Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahastosta kärkihankeapurahan museon kunnostushankkeeseen. Vuoden aikana kunnostettiin lähinnä vesikatteita. Töitä valvoi maakuntamuseotutkija Jorma Hytönen.
Riihi ja sen kylkiäiset saivat uuden saumahuopakatteen ja purettu vuorilaudoitus korvattiin uudella tavaralla. Jyväaitan toiselle lappeelle uusittiin muutama vuota. Kanitallin runko suoristettiin ja siihen lisättiin völjärit. Putka-aittaan lisättiin tilapäinen tuki painomaloille, kun juuriskoukut pettivät ja lammuskaide tippui maahan. Töistä vastasi kirvesmies Risto Hirvonen – putka-aitan völjäreitä veisti Vesa Syrjäläinen.
Uuden päärakennuksen kuistiin, vanhaan päärakennukseen, humala-aittaan, nahka-aittaan ja Riston aittaan uusittiin pärekatot. Lisäksi vanhaan päärakennukseen uusittiin puiset vesikourut sekä vellikellokatos. Työstä vastasi Karin Päre ja Puu.
Uuden päärakennuksen tuohimalkakaton vuotokohta paikattiin uusilla tuohilla, ja piianaitan tuohi-malkakattoon lisättiin uusi tuohikerros sekä uudet juuriskoukut, lammuskaiteet ja särkypuusta tehdyt painomalat. Työstä vastasivat kirvesmies Matti Huttunen/Hauhalan Puutuote ja Flo Roos, työtä ohjeisti ra/rakennuskonservaattori Maria Luostarinen/Korjausrakentaminen Vanhoo Ossoo.
Juva | Pattoin perintötalo
Perintötalolla uusittiin vitsaksia ja seipäitä riukuaitoihin sekä uusittiin kokonaan kaksi tolppa-aitaa. Lisäksi uusittiin pihakaivon lankkukansi sekä kaadettiin turvallisuussyistä pystyyn kuollut pihakuusi. Töistä vastasivat kirvesmies Jorma Myyryläinen, Miikka Berg ja Raimo Rouhiainen. Juvan kunnan työpaja saattoi loppuun luontopolun raivauksen sekä rakensi loput sillat kiviaitojen ylimenokohtiin.
Aikaisemmat vuodenkierto-tiedotteet ovat luettavissa osoitteessa etelasavonmuseot.fi/vuodenkierto .
Jorma Hytönen/Riihisaari – Savonlinnan museo, 4.2.2025
Sivun kuvat: Saija Veijalainen (Vuodenkierto-logo) | Kimmo Heikkilä (Riihisaari-logo) | ellei kuvaajaa ole mainittu, niin Jorma Hytönen/Riihisaari – Savonlinnan museo