Metsänhakkuuta, studiokuvausta ja ”jarrupalojen” asentamista

Museovuoden 2025 aikana Etelä-Savon museoissa vieraili yli 227 000 kävijää (edellisvuonna lähes 222 000 kävijää). Museoammatillisesti hoidetuissa museoissa vieraili yli 207 000 kävijää (edellisvuonna lähes 206 000). Muissa kunnallisissa sekä seurojen, yhdistysten ja säätiöiden ylläpitämissä museoissa vieraili yli 20 000 kävijää (edellisvuonna lähes 16 000).

Esimerkiksi Juvan Partalan museoalueella tehtiin kaikkien aikojen kävijäennätys – kesän alussa käyttöön otettu Museokortti toi myös valtakunnallista näkyvyyttä.

Kävijämäärät nousivat myös Kangasniemen kotiseutumuseolla, Säimenen myllymuseolla, Vuokalan mylly- ja sähkömuseolla, Lyytikkälän talossa, Salpalinjan konekiväärikorsussa, Rauhaniemen museoalueella, Savonlinnan museolla, Olavinlinnassa, Pattoin perintötalolla, Savon radan museolla, Sisälähetysseuran museolla, Jäppilän kotiseutumuseolla, Virtasalmen kotiseutumuseolla, Päämajamuseossa/Sodan ja rauhan keskus Muistissa, Pien-Toijolan talonpoikaismuseolla, Iso-Pappilan museoalueella, Miekankosken uittomuseolla ja Vanha-Rantalan talomuseolla.

Maakunnan museosivustolla (etelasavonmuseot.fi) vierailtiin vuoden aikana yli 24 000 kertaa (edellisvuonna yli 22 000 kertaa).

Harvennushakkuita ja ympäristönhoitotöitä Juvan Pattoilla

Keväällä perintötalon metsää harvennettiin koneellisesti kahdella kuviolla metsäsuunnitelman mukaisesti. Toisella kuviolla oli noin satavuotias, luontaisesti syntynyt kuusivaltainen metsä, joka oli alkanut kuolla pystyyn. Osa kuviosta on ollut metsälaidunta, jolle hakkuulla saatiin valoisuutta ja siten edellytykset niittykasvillisuuden paluulle. Tältä alueelta poistettiin hakkuutähteet käsityönä. Toinen kuvio oli ylitiheänä kasvanut istutusmännikkö, jossa latvukset olivat karanneet jo varsin ylös. Koska moto ei päässyt aivan joka paikkaan, niin muutamia vaarapuita kaadettiin keväällä metsurityönä.

Pattoin hoitokunta hallinnoi perintötalon metsiä, ja puukaupparahat korvamerkittiin tuleviin rakennuskorjauksiin. Vuoden loppupuolella käynnistettiin metsäsuunnitelman ajantasaistaminen, joka tilattiin Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savolta.

Syksyllä ELY-keskusvetoinen perinnebiotooppien hoidon alueellinen yhteistyöryhmä kokousti perintötalolla, ja päätteeksi talkoiltiin eli kiskottiin juurineen irti miespihan kuusiaidan alle pesiytynyttä viitapihlaja-angervoa.

Näyttelyt, tapahtumat & muu toiminta

Juvan museo

Olavinlinna 550 vuotta Juvan museossa -näyttely, Martti Talvela – oopperalaulaja, luomuviljelijä, ihminen -näyttely (opastus Kirsi Talvelan johdolla), Gottlund-viikolla kansanmusiikkiyhtye Hurja Hallan konsertti (Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Kulttuuri Itää -kiertue) ja folkloristi, tutkijatohtori Siria Kohosen (Helsingin yliopisto) luento ”Luonnon nostatus ja loitsut historiallisessa kansanparannusperinteessä”, avoimien ovien päivä ja kesäillan jooga.

Suomen Metsämuseo Lusto

Vuosi 2025 oli Lustossa monipuolinen kokonaisuus, jossa metsähistoriaa, metsäkulttuuria ja nykyisiä metsäsuhteita avattiin lukuisissa näyttelyissä, julkaisuissa, hankkeissa ja tapahtumissa. Museoon valmistui uusi vuokrattava galleriatila, Galleria Lusto. Museon vuonna 2024 avautunut ydinnäyttely Metsäsuhteiden maa kutsui edelleen kävijöitä pohtimaan ihmisen ja metsän välistä suhdetta eri näkökulmista. Ydinnäyttelyn rinnalla nähtiin kolme erikoisnäyttelyä.

Vuoden alussa avattiin Puolen millimetrin metsä -näyttely, jossa esillä oli yli kymmenen Luston museokokoelmiin kuuluvaa metsänhoidon kehitystä ja metsätyön murrosta kuvaavaa metsätalouden pienoismallia.

Keväällä avautunut vuoden pääerikoisnäyttely Visakoivu – Pirun puristama puu kertoi suomalaisen visakoivun moniulotteisen ja kiehtovan tarinan harvinaisesta geenistä arvokkaaksi resurssiksi. Näyttely johdatti kävijät tutkimuksesta ja metsänhoidosta esineisiin, muotoiluun ja nykydesigniin. Avajaisia vietettiin 24.4.2025, ja näyttely sai laajaa huomiota mediassa, muun muassa MTV3:n Huomenta Suomi -lähetyksessä. Näyttely on esillä Lustossa 15.3.2026 saakka.

Näyttelytarjontaa täydensi kesällä avautunut erikoisnäyttely Moottorisahahurmat – moottorisahoja Luston kokoelmista. Näyttely tarkasteli moottorisahaa paitsi metsurin työvälineenä myös ikonina, joka inspiroi keräilijöitä, taiteilijoita ja muotoilijoita. Galleria Lustossa nähty kokonaisuus oli kunnianosoitus suomalaiselle metsätyölle.

Vuosi 2025 oli Lustossa myös poikkeuksellisen vilkas julkaisuvuosi. Lustossa kirjoitettiin kolme historiateosta: Kuninkuuslaji – Orpe Kuljetus Oy:n neljä vuosikymmentä puutavaran ajossa (Marko Rikala), Metsän yhdistämät – Saimaan Metsänhoitajat ry 1945–2025 (Marko Rikala) sekä Erään metsäomaisuuden tarina – Finsilvan metsät (Jyrki Paaskoski). Teokset tarkastelivat metsää ja metsäalaa puutavaran kuljetuksen, metsäammattilaisten yhteisöllisyyden sekä laajan metsäomaisuuden historian ja ihmisen muuttuvan metsäsuhteen näkökulmista. Lisäksi julkaistiin yhdessä Metsähistorian Seuran kanssa vertaisarvioitu metsähistorian ja metsäkulttuurin vuosikirja Vuosilusto 15, jonka teemana oli Metsien aika.

Tapahtumat rytmittivät museovuotta ja toivat Lustoon eri-ikäisiä kävijöitä. Keväällä lapsiperheitä museoon houkutteli lasten pääsiäisseikkailu, toukokuussa järjestettiin koululaistyöpajaviikot ja kesäkuussa Metsurin paluu -tapahtumassa Suomen parhaat moottorisahurit ottivat mittaa toisistaan Moottorisahauksen SM-kilpailussa ja esiteltiin myös erilaisia metsäisiä perinteitä. Kesän työnäytösviikoilla esiteltiin mm. lastuvuolentaa, päretöitä ja tervanpolttoa. Syyslomaviikoilla Lustossa oli ohjattua ohjelmaa lapsiperheille, ja marraskuussa vietettiin perinteistä Joulupuun päivää.

Vuonna 2025 Lusto tarjosi kävijöilleen ajankohtaisia näkökulmia metsään, syvällistä historiatietoa ja elämyksellisiä kohtaamisia metsän ja ihmisen yhteisen tarinan äärellä.

Sahan museo 1980–2025

Sahan museon näyttelytoiminta päättyi virallisesti Puumalan Sahanlahdessa. Käytännössä aukipito päättyi jo vuosina 2018–2019. Kokoelmat siirrettiin kesän aikana, ja jo keväällä kunnan hyvinvointilautakunta päätti museon nimen muuttamisesta Puumalan kunnan kotiseutumuseoksi.

Museokohteiden kunnostustyöt

Liehtalanniemen museotila

Tapio Hulkkonen teki aloitteen museon yhdistetyn navetan ja ladon pärekaton pihanpuoleisen lappeen uusimisesta – edeltävän kerran kate oli uusittu vuonna 2008. Kattotyön kustannuksista vastasi Puumalan kunta.

Pärepuut hankittiin Toivo Härkösen maalta Juvan Hietajärven kylältä talvella ja kuljetettiin tukkiautolla Puumalan kirkonkylälle höylättäväksi. Luontoretkeilijät ja Puumalan äijät kuorivat ja pöllittivät rungot – Kari Hakulinen Sulkavalta toi paikan päälle pärehöylänsä, sekä myös ohjasi pärekaton tekoa Liehtalassa.

Tukkien latvat varattiin liisteiden tekoon katiskaa varten, mutta oksaisuuden/kierteisyyden ja lämpimän kelin takia päätettiin tehdä vain haljispuolikkaita, joita voitaisiin käyttää mm. perunakuopan kattoon. Maakuntamuseotutkija ja Ossi Närhi halkoivat rungot kirveellä ja teräskiiloilla – Jorma Tella ja Esko Husu petkelekuorivat puolikkaita.

Pien-Toijolan talonpoikaismuseo

Ristiina-Seura sai eduskunnan myöntämää joululahjarahaa talomuseon rakennusten kunnostamiseen. Edellisvuoden tapaan kunnostettiin lähinnä vesikatteita. Töitä valvoi maakuntamuseotutkija.

Pihapiirissä kaksikerroksisen vaateaitan ja Jussin aitan sekä yksikerroksisen ukonaitan tuohi-malkakatoista uusittiin juuriskoukut katkaisemalla koukun runko puolivälistä poikki ja ujuttamalla uusi koukun alaosa tilalle. ”Jarrupalat” eli uuteen koukun puoliskoon naulatut klossit – jotka tukeutuivat vuoliaisiin – pitävät koukun paikoillaan. Molemmissa katoissa uusittiin myös painomalat ja lammuskaiteet sekä lisättiin yksi kerros tuohta vanhojen päälle. Hätäsuojaukset eli peltikatot asennettiin Uotunaittaan ja talliin, koska resurssit eivät riittäneet varsinaiseen kunnostukseen. Töistä vastasivat kirvesmies Matti Huttunen/Hauhalan Puutuote ja Flo Roos/ Ristiina-Seura.

Kanitalliin asennettiin saumahuopakate ja päärakennukseen tuohi-malkakaton kunnostaminen aloitettiin. Työstä vastasivat Ristiina-Seurasta mm. Flo Roos, Marko Himanen ja Arto Harjumaaskola.

Marraskuussa tilan vanha hakamaa – pusikkoalue Uotunaitalta Suurlahdentielle päin – raivattiin konetyönä Maaseudun Sivistysliiton ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisessä LUMOAVA-hankkeessa, jossa parannetaan luonnon monimuotoisuutta Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson ja Pohjois-Karjalan maakunnissa.

Vanha-Rantalan talomuseo

Tollan eli talousrakennuksen painunut hirsirunko oikaistiin, jotta ovi saatiin suoristettua ja lukitus toimimaan. Päärakennukseen tehtiin tilapäisiä korjauksia: piipun juuren vuotokohta suojattiin ja tuvan laipiolautoja tuettiin tilapäisesti. Vintin eteläpäädyn ikääntynyt vuori suojattiin tilapäisesti levyttämällä se umpeen vanerilla, jotta vuorin ja rungon kunnon heikkeneminen saatiin pysäytettyä. Lisäksi Päärakennuksen takasivulta, seinän tuntumasta kaadettiin puu. Töistä vastasi kunnan tekninen toimi – maakuntamuseotutkija ohjeisti.

Pitkäpellon kotiseututalo

Talomuseon savusaunan kotaosan katto ja osa rungosta kunnostettiin keväällä – rakennus oli ollut pressutettuna kesäkuusta 2018 lähtien. Katteeksi laitettiin vanhaan tapaan uralaudat, joita harvemmin käytetään maakunnan museorakennuksissa. Sen sijaan kiinnitystapa eli juuriskoukut ja lammuskaiteet lautakatossa ovat erittäin harvinaisia – saunan kotaosa voi olla lajityyppinsä ainut edustaja maakunnassa.

Syksyllä jatkettiin saunan tuohi-malkakaton kunnostamista. Koska kyseessä oli siirretty rakennus, niin eräät rakenneosat, kuten esimerkiksi tiivis ruodelaudoitus arveluttivat. Tavalliseen tapaan rakennusta ei ollut siirtovaiheessa museolla millään tavalla dokumentoitu, joten rakennetta ei lähdetty muuttamaan aikalaistiedon puuttuessa. Runkoa saatiin uusittua ja toinen lape valmiiksi, mutta laskelma tuohien menekistä osoittautui vääräksi, ja metsänpuoleisen lappeen valmistuminen jäi odottavaa tilaan pressun alle.

Työstä vastasivat kirvesmiehet Hannu ja Hannes Halttunen, Kangasniemen kotiseutuyhdistys avusti ja maakuntamuseotutkija ja rakennuskonservaattori Maria Luostarinen/Korjausrakentaminen Vanhoo Ossoo ohjeistivat. Kustannuksista vastasi Kangasniemen kotiseutuyhdistys, jota Kangasniemen kunta avusti testamenttirahalla.

Kerimäen kotiseutumuseo

Kerimäen kotiseutumuseolla rakennettiin päärakennuksen portaiden yhteyteen invaluiska ja Karin Päre ja Puu uusi pärekattoja.

Pattoin perintötalo

Perintötalon pajan pärekaton tunnit olivat tulleet täyteen. Koska tiedossa oli myös pihan liiterin neliömäärältään suuremman pärekaton uusiminen lähitulevaisuudessa, niin pajan katon päreet päätettiin poistaa ja suojata katto pressulla odottamaan myöhempää kunnostusta. Museolla on kaksi pärekattoista rakennusta, joten tällä tavalla kattojen uusimisen aikatauluihin pyritään saamaan noin viiden vuoden väli.

Puimaladolla paikattiin noin kolmisenkymmentä tikanreikää vuorin yläosasta, mukaan lukien muutamia vajaakanttilautoja. Navetan vintille asennettiin koeluontoisesti irrotettava lepakonsonnan keräin. Perintötalon talousmetsästä tehtiin syksyllä koeluonteisesti särkypuuta tulevan vuoden aidankunnostusta varten.

Työstä vastasi kirvesmies Jorma Myyryläinen – särkypuiden tekemisestä maakuntamuseotutkijan kanssa. Museon parkkipaikan yleisökäymälän portaat ja invaluiskan kunnosti Lepämä Oy Sulkavalta. Kustannuksista vastasi Juvan kunta.

Kokoelmatyö

Jäppilän, Virtasalmen ja Pieksämäen kotiseutumuseot

Vuonna 2023 aloitettu Jäppilän ja Virtasalmen kotiseutumuseoiden esineiden inventointi ja kokoelmapoliittisen ohjelman tavoitteiden totetuttaminen jatkui, ja samalla aloitettiin syöttää myös Pieksämäen kotiseutumuseon esinetietoja maakunnalliseen PaMu-kokoelmatietokantaan. Edellisvuonna Jäppilässä havaitun puutuholaisongelmaan ryhdyttiin etsimään ratkaisua.

Juvan museo

Museon esinekokoelman inventointia jatkettiin Partalassa. Työt käsittivät esineiden puhdistamista, tarkastamista, kuvaamista ja eri paperilähteistä peräisin olevien esinetietojen kirjaamista maakunnalliseen PaMu-kokoelmatietokantaan. Työstä vastasi Minna Muiluvuori. Pienesineiden lisäksi käsittelyyn otettiin myös ulkorakennuksen suuresineet, joista suurin osa siirrettiin päiväksi Partalan pihalle. Siirrossa avustivat Juvan kotiseutu- ja museoyhdistys ja Kaskiinseudun erä. Myös vanhan kotiseutumuseon, vuonna 1835 valmistuneen pitäjän entisen viljamakasiinin esineistö inventoitiin.

Museovirasto tuki Juvan Kotiseutu- ja museoyhdistyksen hallinnoimaa kokoelmatyötä harkinnanvaraisella valtionavustuksella ja Juvan kulttuuri ry puolestaan toiminta-avustuksella.

Kangasniemen kotiseutumuseo

Osa museon esineistä digikuvattiin kesän aikana odottamaan kuvien massasyöttöä maakunnalliseen PaMu-kokoelmatietokantaan. Kuvausaseman teknisestä toteutuksesta vastasivat Viivi Romo ja kunnan nuorisosihteeri/markkinointisuunnittelija Joel Jyrinki. Kuvauksesta vastasi Viivi Romo – Tiina Äikäs, Päivi Reinikainen, kirjastovirkailija Johanna Ahvenranta, Joel Siiskonen ja Sara Leskinen ja kirjastonjohtaja/hyvinvointikoordinaattori Sari Tulla avustivat projektissa.

Valokuvauksessa valaistus toteutettiin kahdella studiosalamalla, jossa käytettiin heijastavia sateenvarjoja. Valot olivat pihtisuunnatut kuvattavaan kohteeseen, jolla minimoitiin varjoja. Studiosalamoilla varmistettiin mahdollisimman tasalaatuinen valokuvaus kaikille kuvattaville esineille. Kuvausasetukset pyrittiin pitämään muuttumattomina koko kuvauksen ajan.

Juvan kotiseutu- ja museoyhdistys 75 vuotta

Yhdistys juhli kesällä 75-vuotista taivaltaan. Juvan Maataloustuottajain Yhdistyksen kokoon kutsumassa tilaisuudessa 18.2.1950 lehtori Aino Harmaja esitti kokoukselle professori V. Tarkiaisen kirjoittaman alustuksen. Tämän johdosta käydyn vilkkaan keskustelun jälkeen päätettiin yksimielisesti perustaa Juvan entisyyttä vaaliva yhdistys: Juvan kotiseutu- ja museoyhdistys.

Aikaisemmat vuodenkierto-tiedotteet ovat luettavissa osoitteessa etelasavonmuseot.fi/vuodenkierto .

Jorma Hytönen/Riihisaari – Savonlinnan museo, 4.2.2026

Sivun kuvat: Saija Veijalainen (Vuodenkierto-logo) | Kimmo Heikkilä (Riihisaari-logo) | ellei kuvaajaa ole mainittu, niin Jorma Hytönen/Riihisaari – Savonlinnan museo

Päivitetty 4.2.2026.