Kaivonkatsoja, Laurin haastattelu

1. Pihlajavarpu on yhtä hyvä

LK: Ukki katto, katto tuola paju- pajuvarvula, että hänelä oli se, että se oli aina pajuvarpu, millä hän katto, mutta tuota. Mä en koskaan nähny hänellä mittään mui- muita varpuja, että niin ku. Ite sit ku oon ruvennu kattomaan sitä, noita kaivoja, niin miä oon kattonu nyt etupäässä pihlajavarvula taas. Et kyllä mäkii vajuvarvula katon, mutta tuota pihlaja on ihan yhtä hyvä että. Et se on tuota, en oo, en oo muita puita puulajia ies kokeilukkaa mutta, mutta tuota, mä oon niin ku tykästyny siihe pihlavarpuu, et se on niin ku mulla ollu parempi.

2. Sinullakin varpu taipuu

LK: No, se läks sillä viisii käynti ku, aikonaa ku ukki katto se meile, meile tuota kaivoa ja sit oli, ja kävi naapurissakii ni, tietysti pojan vintiönä ku sitä oli ni sitä oli siinä mukana ja ukki ku oli kattonu ni miähä otin sen varvun kans ja lähin kiertämää ja sehän mokoma taipu samala viisii. Ja tuota ukki sano et, jaaha, pojalahan näkkyy olevakii taito hallussaa, että sullahan varpu taipuu, että ei muuta ku rupeet kattomaa ja sitte sitä testattii aina jossai, ukki kahto ensistäi ja miä kans ja se ku rupes samassa paikassa näytti ni tuota, sitte se siitä läkskii liikkeele se homma et. Et tää oli ihan semmone, semmonen tuota, sattuma homma, että se onnistu tuola viisii, että.

3. Setäkin sanoi, että se on täyttä humpuukia

LK: Eikä ies sedälläkkää, ni setäkii kokeili ni sano, että se on täyttä humpuukia tuo. Ni myö kerra sitte tehtii sillä viisii, että hää otti tuon, sen pajun mikä mulla oli ja tuota varvun ja miä otin ranteesta kiini sitä ja tuota sanoin lähehä kävelemmää, ni mä piin ranteesta kiini ja se läks kävelemmää ni se taipu, ni se sano mulle, no nyt hää uskoo sen, et se, ei se ookkaa humpuukia, että ku mä en tehny mitään sille muuta ni. Ni sit ku miä löysäsin ranteista irti ni, sillo se paju nous tuota taas, niin ku ylös, että se ei ennää taipunukkaa.

4. Siinä risteyskohdassa on paras kaivon paikka

LK: Joo, nimenomaa sitä. Ja siinä missä ne kohtaa, ni tuota, ööh, nehän siitä myös erkanoo johonkii, mutta se risteyskohta, ni siinä on se ka–, paras kaivonpaikka. Siihe tulloo vettä sillo kahelta eri suunnalta ni, ni tuota se on paljo parempi, kun jos se on vuan yks suon mihin se tehhään.

5. Vaikka on löytynyt vettä, niin se on ruosteista

JH: Onko käyny semmosta tilannetta, että siltä tontilta ei löydykkää kaivon paikkaa?

LK: On sellasiakkii käyny, ja sit on käynyt sellasiakkii juttuja, et vaikka on löytyny hyvä vesikii, ni tuota, se on ruosteinen. Sitä ei oo pystyny käyttämään. Et sitä ei pysty sanomaan että, että se on, siitä on vielä otettava siis koe, että sen pystyy siitä että, tuossa tulee kaivonpaikka, että siitä kyllä vettä saa, mutta semmonenkii on tapahtunu tuolla. Varsinkii näissä Saimaan rantatö-törmissä on olluna semmonen että, se, sitä tulee semmonen ruosteinen vesi, että se on käyttökelvotonta.

6. Ensimmäisessä paikassakin oli jo metri vettä

LK: Siinä mäellä, ni siinä ei ollu kaivoa ollenkaa, et ne oli Saimaasta ottanu koko ajan vettä ku se talo oli siinä ollu ni, ni tää uus omistaja sit sano, et tule kattomaa hänellekkii. Eli miä sitte katoin sille, sille kans kaivon paikan, ni talon päädyssä ol sellanen puutarha, missä oli, oli tuota, marjapensaita. Ni siihe marjapensaihi päätyy ni katottiin kaivonpaikka ja tuota kaivettiin se ja saatiin kaivettua se, ni tuota se, ei siihe tule vettä yhtää ja. Se sano se isäntä sit, että kaivetaa, et hänellä on kahet renkaat varattuna, jos sinä löytys toine paikka. Sit miä löysin toisen paikan ja siin ei tarvint ku muutama metri kaivaa ni, vettä tuli hirmu hyvin ja. Laitettiin siihen renkaat, ni se män kattomaan siihe, sitä ensimmäistä paikkaa sano jaaha täälläkii on jo, siel ol jo melekeen metrin vettä sielä ensimmäisessäkii paikassa.

7. Varpu pysähtyy ja siitä näkee syvyyden

LK: Sen saa sen syvyyven kyllä se aika, aika tarkkaan, metrin tarkkuudella on ni, näihi viimisiin kaivoihi, mitä miä oon viis-, vuos– vuoskaudet kattonu. Ni kyl se on löytynyt, et ei se, kyl se hyvin pittää paikkaasa.

JH: Jääkö se varpu niin ku nyökkimään siihe?

LK: Ei, se loppuu sen veto. Se vetäsee tietyn, tietyn ja se jiäp johonkii välile sitte. Se ei mää sitte ennee sinne niin ku tuota, pohjaan asti. Että siihe ku se seisattuu ni, se siinä sitte metrin syvyys sitte. Et sillä viisiin miä oon sen nyt nykysin kattonu.

8. Alpo oli löytänyt vettä aivan samasta kohdasta

JH: Ootko koskaa ollu samalla tontilla tai samoissa tilanteissa toisen kaivonkatsojan kanssa, että ootte–

LK: Oon. Oon, kyllä. Tuola justiisa, kotipaikala, tai ei kotipaikalla, mutta sielä Viljakansaarella ni. Sielä yhellä kaverilla ni tuota, se pyys mun, mulle tuota kattomaa sinne kaivopaikan ja, ku heilä oli entinen kaivo ni sano, et se on menny semmoseks, et sitä ei voi oikein käyttää, että hän haluaa uuven sinne, Niin mä katoin sen kaivonpaikan ja sitten tuli tää. Tämä, tämä, Sipisen Alpo siihen, joka oli sen kaverin naapuri, ni tuli kans ja tuota. Tämä, jolle mä katoin sen kaivon ni ei puhunu Alpolle mittää. Oli sa-sanonu Alpolle, että tuota Lassikka kävi kattomassa kaivoa, että, et tuota, katoppas siäkee, että löytyskö siitä tontilta ni tuota kaivopaikka. Ni Alpo ol männy ja kattonu ja aivan samasta kohasta.

9. Pajun juuret ovat pohjavedessä

LK: Paju on yleensä sellanen kasvi, joka tuota, juuristo imeytyy, imeytyy pohjaveteen, että tuota se, se ilmasee sen kyllä että.

10. Molemmat haarat tulisi olla saman paksuisia

LK: Ylesäkkii ni kannattaa ottaa sellane ku, ööh, sormissa ku se on, nin tuota, että sen pystyy niin ku puristammaa, et jos se on oikee ohut, ni sitähän ei pysty niin ku puristammaa käsiisä kunnola, kunn-kunnola ja sit se tahtoo katketa. Et siin on tietty paksuus, mutta se on vaa semmonen silmämääränen, et ei, ei sillä mittää senttipaksuutta taikka muuta oo. Et mikä tuntuu semmoselle, eihä älyttömän paksujakkaa kannata ies ottakkaa, että kuka niitä kannattelemaa, että semmonen, mikä tuntuu hyväle käissä ni tuota semmosen ottaa ja mieluimmin se ku on se haarakas, ni se pitäs olla ne molemmat haarat ni saman paksuisia. Että jos toinen on paksumpi ja toinen ohkasempi se tahtoo katketa se ohkasempi puol sit siinä ja sillo siit ei tuu mittää.

11. Pihlajastakin lähtee kuori irti

LK: Jos se oikeen tuota puristetaan kunnolla ja se kunnola vetää, et sattuu semmonen vesisuonipaikka, ni kyl se lähtee, se mänee pihlajastakii, ni se lähtee kuori irti siitä ja. Ja tuota, sithän siinä on se vaara, että se katkiaa siitä taitoskohasta ku se kiertää ni. Kyyl se, ei, se ihan yleistä että. Ja varsinkii, jos on keväällä otetaan et siin on vähänkii vielä nilallaa tuo pajunkuor ni, kyl se tahtoo yleesä lähtee, mut kesällähä se ei ennee niin herkkä oo, et sit se kestää paremminkii sitä taivutusta.

12 Käsivarret tuen kehoon ja käsi on vaaka-asennossa

LK: Kyllä se on, se on, se on vaaka-asennossa, ja miäkii niin ku tuen, käsivarret tuohon kehoon ja tuota sitte käsi niin ku vaaka-asennossa ja tuota sit sen kun kävelen. Että se ei, en niin ku, jos käit ois niin ku eessä, taikka ettei ois niin ku ruumiisee tuettuna ni tuota, silloha se heilus ja se saattas tuota, jossakii ku askeleet, käy huonosti maahan, ni sehän saattas sillo pom-pompata ja tuota vaikuttaa siihe varpuun, mutta se kun on tuossa, et se on tasallaa ni sit se vasta, jos tulee se vesisuonipaikka ni sit se vetää ja, jos ei ni se pysyy ihan siinä samassa, että siihen niin ku ite vaikuta sit mittää että se on niin ku semmonen kiintee se homma, että.

13. Haaran pituudet noin 50 senttiä

LK: Mitä miä nyt sanosin, ne haaran pituuvet, oisko se semmonen viiskymmentä senttiä. Ehkä sitä luokkaa se on. En oo koskaan niitä mitannut, mutta sem-semmonen mikä tuntuu niin ku mukavale, mukavale käissä ni tuota. Ni ihan lyhkäselä ni sillä ei tuu kyllä mittää, sen jos otat kiinni ni sehän on tuota, sen senhä puristaa sitte niin ku kasaan. Et ei siinä, se ei pääse ennää sitte mihikään taipumaankaan.

14. Vähintään yhden renkaan korkeus alaspäin

LK: Yleesä pitäs se, sillo ku se kaivo katotaan ja tehään ni, pitäs käyttää kaheksakymmetä senttistä viiva metrikkäistä rengasta ja sitte vähintää missä se kaivon syvyys, missä se alkaa se vesi tulla ni sinne pitäs tietty määrä saaha sitä vesipesää. Jos sitä ei oo tarpeeks, ni tuota sit siinä tuloo tätä vaihtelua ja se saattaa jopa kuivaa. Et tuota, sinne pitäs kaivaa semmone yhen renkaan korkeus vähintään ni tuota siitä ales, mistä se alkaa siitä reunasta ni, ku sitä kaivetaan ni tuota, tihruta sitä vettä ni tuota, syvemmäks, ni sillo, sillo se riittäs.