Kaivonkatsoja Jorma Hytönen Savonlinnan maakuntamuseosta haastattelee eteläsavolaisia kaivonkatsojia. Esko Väisänen ja Kyösti Maljanen Juvan Leskelän kylältä kertovat vesisuonista, kaivon paikan etsinnästä ja sängyn paikan muuttamisesta. Haastattelu litteroituna (avautuu uuteen ikkunaan) Miten kaivon katsominen sai alkunsaMitä vuoden 1956 jälkeen tapahtuiMiten tietoisuus kaivonkatsonnasta levisiAlussa oli pitkä tauko, mutta sitten alkoi levitäOulussa oli professori Mauno PohjonenJa sitten oli niitä yksiä laitteitaMutta se auttoi, kun siirsi sängyn paikanOliko pajunvitsa ainut konstiTämä ei kuiva milloinkaanOnko sen oltava kupariputkeaTässä kun vetää puikkoa myötenEnsimmäinen opetus pajunvitsallaMiten se homma siinä eteneeHaaroja tulee pääsuoneenTuossa yhtenä syksynä MaaralassaKukaan ei rupea kaivonkatsojaksiJa sitten oli sängyn paikkojen katsominenJa sitten ruvettiin kokeilemaanOnko heiluria käytetty kaivonkatsomisessaEi minun ole tarvinnut porakaivoa etsiäKyllä se alkaa näyttää neljän metrin syvyydessäPalaan vielä Pohjosen ManuunMissä ei ole käytetty kaivonkatasojaaTe olette kulkeneet yhdessäVettä tulee pienen sormen kokoisesta reiästäMiksi teillä on kaivonkatsomisen taitoJoka paikassa ei ole vettäMutta isäukolla ei varpu taipunutHalonen je Kietäväinen olivat kaivonkatsojiaSiskotytöllä ei varpu taipunut Hannu Launonen Puumalan Sopalan kylältä kertoo vesisuonista sekä kaivon paikan ja kaapelien etsinnästä. Haastattelu litteroituna (avautuu uuteen ikkunaan) Kaivo lähteen paikallePuolen kilon paineellaVesi riittää varmastiKaivo kaivettiin lapiollaVarpu ja maadoituskupariKaksi erillistä kuparilankaaUkot pitivät huumorinaMökkien ympäriltä on etsitty kaapelitVesi löytyi kolmesta metristäMillä voimakkuudella se vetääSe pitää olla suonen kohdallaKaivonkatsominen alkoi 1970-luvullaRautakärkiset kengät eivät ole hyvät siinä hommassaVesipesä on oltava isoSormus, lapio ja rautakankiPaju ja pihlaja kasvavat suonen päälläKaivo rantaviivassa40 cm:n happoteräsputki järvessäVesisuoni kulki hiekkakerroksessaKaapelit sotkevat vesisuonen etsintääSängynpaikkoja ei ole tullut katsottuaFyysinen väsymys voi tulla myöhemmin Lauri Kyllönen Puumalan Kirkonkylältä kertoo vesisuonten risteyskohdasta ja syvyydestä sekä haarapuun paksuudesta. Haastattelu litteroituna (avautuu uuteen ikkunaan) Pihlajavarpu on yhtä hyväSinullakin varpu taipuuSetäkin sanoi, että se on täyttä humpuukiaSiinä risteyskohdassa on paras kaivon paikkaVaikka on löytynyt vettä, niin se on ruosteistaEnsimmäisessä paikassakin oli jo metri vettäVarpu pysähtyy ja siitä näkee syvyydenAlpo oli löytänyt vettä aivan samasta kohdastaPajun juuret ovat pohjavedessäMolemmat haarat tulisi olla saman paksuisiaPihlajastakin lähtee kuori irtiKäsivarret tuen kehoon ja käsi on vaaka-asennossaHaaran pituudet noin 50 senttiä
