Ristiina, Linnankorva 2019

Linnankorva ESKU:ssa

 Linnankorvan alue muodostuu kesäteatterin lisäksi alueelle siirretyistä rakennuksista. Vuonna 1959 Ristiina-Seura anoi kunnalta käyttöönsä maa-aluetta kirjastotaloa vastapäätä olevasta kunnan omistuksessa olevasta maasta. Suunnitelmissa oli pystyttää pitäjässä tallella olevista rakennuksista tyypillinen ristiinalainen talonpoikaistalo kaikkine siihen kuuluvine lisärakennuksineen, sekä toisessa vaiheessa sitten torpparien asuintilat. Kunnanvaltuusto luovutti alueen, mutta esitetty suunnitelma ulkomuseoalueesta ei tuossa muodossaan toteutunut, vaikka rakennuksia sinne siirrettiinkin.

Mikkelin kaupungin työllisyyspalvelut jatkoi rakennusmestari Harri Kaipaisen johdolla vuonna 2017 aloitettu alueen rakennuskannan kunnostusta. Tällä kertaa vuorossa olivat Marttilan tarkk’ampujan aitta, Liiansaaren tuulimylly ja Simolan riihi.

Kuvat Harri Kaipainen/Mikkelin kaupunki.

Rungoltaan mustaksi maalattu pitkänurkkainen hirsirakennus, jonka otsa-, räystäs-, pieli- ja nurkkalaudat ovat valkeat. Ympärillä on teatterin näyttämön lavasteita.

Ristiina-Seuran vuonna 1995 Marttilan tilalta siirtämä tarkk’ampujan aitta oli jäänyt etuosaltaan näyttämän alapuolelle, joten rakennusteknisesti tilanne oli kestämätön. Alkuperäisenä tarkoituksena oli vain uusia pärekatto, mutta kun osa alahirsistä todettiin lahoiksi, niin päädyttiin rakennuksen siirtoon.

Puretun rakennuksen seinähirsistä on kasattu neljä varvia. Osin on käytetty korvaushirsiä.

Aitan uusi paikka määräytyi teatterin yläpuolelta kolmen paikallaan olevan maakiven perusteella – neljäs kivi haettiin lähimetsiköstä. Mikkelin kaupungilta löytyi Pankarannan entisestä vanhainkodista purettuja hirsiä, joilla uusittiin alahirret etupäädystä ja sisään mentäessä vasemmalta sivulta. Purkutyötä ja kasaamista helpotti, ettei runko ollut tapitettu. Tämä on merkki suorasyisistä puista tai vanhasta rakenteesta, johon myös salvostyyppi viittaa. Koteloitujen nurkkien purkaminen paljasti toiselta sivulta sormiliitoksen, joten alkuperäisellä paikallaan rakennuksessa on ollut kiinni toinen hirsirakennus.

Kaksi miestä mustaoranssisissa puseroissa seisoo välipohjan päällä. Kattovasat ovat paikoillaan, mutta ruoteita ei ole vielä naulattu.

Aitan yläosasta uusittiin kaikki kattorakenteet. Kiinnitykset tehtiin vasaranaulauksella.

Sahatavarasta tehtyjä kattovasoja ylimmän hirsikerran päällä. Kauempana näkyy päreillä katettu hirsirakennus.

Sivuseinien ylimmät konsolihirret olivat kanttipuuta vuoden 1995 siirron tai edellisen kattoremontin ajalta.

Etualalla korkea, tummapintainen hirsirakennus, jonka nurkka- ja pielilaudat on maalattu valkeiksi. Takana metsässä tuulimylly.

Tarkk’ampujan aitalle voi ennustaa parempaa tulevaisuutta ylävämmällä paikalla. Kesäteatteri/nuorisoseura suunnittelee aitan hyötykäyttöön ottoa tulevana kesänä.

Kaksi eri aikana otettua kuvaa tuulimyllyn ympäristöstä. Toisessa mylly on pusikon peitossa, toisessa ympäristö on raivattu.

Kaupungin metsätoimi poisti alueelta rakennusten kupeessa olevia puita, jotta katoille ei putoaisi niin paljoa havunneulasia ja lehtiä. Samalla rakennukset tulivat paremmin näkyviin. Yläkalliolla olevaan tuulimyllyyn uusittiin myös pärekatto. Vuonna 1811 valmistunut mylly on siirretty paikoilleen Etelä-Karjalan rajalta, Liiansaaresta Ilmari Leinosen tilalta, mutta siirtovuosi ei ole tiedossa.

Pitkänurkkainen hirsirakennus, jonka satulakatto on katettu uusilla päreillä. Päädyssä on pulpettikattoinen kylkiäinen, ja ympärillä on varttunutta sekametsää.

Linnankorvan kolmas kunnostettu rakennus oli Simolan riihi kylkiäisineen. Muistitiedon mukaan siirto olisi tehty niinkin varhain, kun 1950–1960-lukujen taitteessa. Edeltävä kattaminen oli peräisin 1990-luvulla.

Siirry sivun alkuun